Maaherrojen vakanssien lakkautus ensi vuoden alusta merkitsee Pohjois-Suomessa selkeän arvojohtajan menetystä. Pohjois-Suomi kuitenkin tarvitsisi maaherransa ensi vuodenvaihteen jälkeenkin. Tätä mieltä on ympäristöministeriön kansliapäälliköksi viime syyskuussa siirtynyt Lapin läänin pitkäaikainen maaherra Hannele Pokka.
"En tiedä, onko se arvojohtajuutta, mutta maaherralla olisi pohjoisessa vaikuttamisen paikka. Maaherra on pohjoisessa ennen kaikkea maakunnan äänitorvi, ei virkamies. Tarvitaan joku, joka kävelee karvalakkilähetystöjen etunenässä", Pokka lataa.
Pokka sanoo, että hänellä oli lähes 14 maaherravuoden aikana erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa oman alueensa kehitykseen ja tulla kuulluksi.
Pokka harmittelee sitä, että hallinto-ja kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk.) johdolla toteutettu uudistus lakkauttaa maaherrainstituution. "Uudistus sinänsä on järkevä, mutta maaherroille olisi ollut paikka jatkossakin."
Arvojohtajuus ei siirry testamentilla
Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen ei jaa Pokan huolta. Siuruaisen mukaan arvojohtajuus on yhä enemmän kollektiivinen asia, eikä sitä voi siirtää testamentilla.
"Alueelliset organisaatiot luovat yhdessä arvojohtajuuden, vaikka toki arvojohtajuus syntyy myös siitä, miten aktiivisesti kukin toimija asemaansa käyttää", Siuruainen pohtii.
Hän pitää selvänä, että jatkossa alueellisen yhteistyön tarve syvenee ja että tähän yhteistyöhön tarvitaan myös esimerkiksi yliopistoa ja yrityksiä.
Samoin ajattelee myös Oulun kaupunginvaltuuston kokoomusryhmän puheenjohtaja Esko Kurvinen. Arvojohtajuus on pitkälti kiinni henkilöstä itsestään.
Kurvisen mukaan maaherroissakin on ollut arvojohtajia. "Siuruainen on varmasti ollut sellainen sikäli, kun arvojohtajuus maaherran tehtävässä on mahdollista. Siihen, kuka tällainen jatkossa voisi olla, en osaa vastata."
Kurvinen haluaa tehdä myös selkeän eron arvojohtajuuden ja alueellisen edunvalvontatyön välille.
"Mielestäni arvojohtaja tuo esille alueen identiteettiä, joka on taas eri asia kuin edunvalvonta. Siinä taas tarvitaan ihmisiä, joilla on hyvät verkostot."
Suurin mullistus
jo takana
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtajan Leila Helaakosken mielestä alueellinen vastuu siirtyy jatkossa yhä enemmän maakuntaliitoille.
"Maakuntaliitossa taas maakuntajohtaja on näkyvä hahmo", Helaakoski pohtii.
Helaakosken mielestä varsinainen arvojohtajuus ei ole enää tätä päivää.
"Virastojen tehtävät ja vastuut ovat niin konkreettisia."
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju ei poissulje sitä, että maakuntajohtaja täyttäisi osittain maaherrojen paikan julkisena mielipidejohtajana.
"Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että maakuntajohtaja toimii kunnallisen päätösvallan parissa. Kaupunginjohtajilla ja maakuntajohtajilla on erilainen auktoriteetti. Maaherra on alueellaan riippumattomampi. Meidän pitää ottaa poliittiset esimiehet toisella tapaa huomioon", Harju pohtii.
Harjun mielestä aluehallintouudistusta suurempi mullistus koettiin jo 1990-luvulla, kun alueellisen kehittämisen painopiste siirrettiin lääninhallituksilta maakuntien liitoille ja TE-keskukset perustettiin.
Tätä korostaa myös Lapin liiton maakuntajohtaja Esko Lotvonen.
"Jatkossa kansanvaltaisen aluehallinnon rooli kasvaa. Arvojohtajuus ei ole kiinni nimikkeistä. Historialliset rakenteet muuttuvat."