Maa­her­roil­le tulossa jat­ko­vuo­si

Nykyisten viiden maaherran virkakaudelle kaavaillaan vuoden jatkoaikaa. Tämä on tarpeen siksi, että Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikkien viiden manner-Suomen läänin nykyisen maaherran pesti loppuu tämän vuoden lopussa.

Eino Siuruainen on Oulun läänin 31. maaherra. Reilut 16 vuotta lääniä johtanut Siuruainen oli jäämässä maaliskuussa eläkkeelle, mutta hänet taivutettiin jatkamaan tämän vuoden loppuun. Edessä on uusitaivuttelu vuoden lisäpestistä tai sitten Oulun lääni saa pätkämaaherran.
Eino Siuruainen on Oulun läänin 31. maaherra. Reilut 16 vuotta lääniä johtanut Siuruainen oli jäämässä maaliskuussa eläkkeelle, mutta hänet taivutettiin jatkamaan tämän vuoden loppuun. Edessä on uusitaivuttelu vuoden lisäpestistä tai sitten Oulun lääni saa pätkämaaherran.
Kuva: Leinonen Jukka

Nykyisten viiden maaherran virkakaudelle kaavaillaan vuoden jatkoaikaa. Tämä on tarpeen siksi, että Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikkien viiden manner-Suomen läänin nykyisen maaherran pesti loppuu tämän vuoden lopussa. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevan aluehallintouudistuksen myötä läänit ja maaherrojen virat kuitenkin lakkautetaan.

Alue- ja hallintoministeri Mari Kiviniemi (kesk.) kertoo Kalevalle, että jos aluehallinnon uudistus etenee nyt kaavailulla tavalla, nykyisille maaherroille annettaisiin vuoden mittainen jatkokausi.

Lapin läänin maaherran Hannele Pokan, Etelä-Suomen Anneli Tainan, Itä-Suomen Pirjo Ala-Kapeen ja Länsi-Suomen Rauno Saaren normaalimittainen kausi umpeutuu vuoden lopussa.

Vuodesta 1991 alkaen Oulun läänin maaherrana istuneen Eino Siuruaisen pitkä pesti olisi päättynyt jo maaliskuussa, jolloin Siuruainen täyttää 65 vuotta. Ministeri Kiviniemi onnistui kuitenkin taivuttelemaan Siuruaisen jatkamaan tämän vuoden loppuun. Aluehallintouudistus nostattaa esiin kysymyksen: onko Siuruainen halukas jatkamaan vielä vuoden 2009 loppuun?

Jos hän ei ole halukas toiseen lisäaikaan, Oulun lääniin nimitetään vuodeksi pätkämaaherra. "Sitä en pysty nyt sanomaan, mitä tekisin, jos tällainen vaihtoehto (kysymys uudesta jatkokaudesta) itselle eteen tulisi. En ole tätä edes miettinyt. Jotakin Oulun läänissäkin on pakko tehdä, kun jää tuo välivuosi", Siuruainen sanoo. Hänkin vahvistaa, että vaihtoehtona on valita Ouluun pätkämaaherra.

Sekin on mahdollista, että pätkästä tulee pitkäaikaisempi. Ei ole täysin poissuljettu, että Oulun pätkämaaherran olisi ennakkovaraus siirtymiseen uuden aluehallintoviraston johtajaksi.

Hallitusohjelmaan kirjattu aluehallintouudistus on Siuruaisen mielestä menossa hyvään suuntaan. "Nyt pyritään sovittamaan yhteen hallitusohjelma, maakunnalliset tavoiteohjelmat, elinkeinopoliittinen profilointi sekä yhteiskunnan politiikkaohjelmat. Näin muodostuu tahtotila, mikä luo pohjan siihen, millä tavalla hallinto siihen vastaa ja käyttää rahoitusvaltaa."

Valtion aluehallinnon uudistusta eli niin sanottua Alku-uudistusta pohtineen työryhmän väliraportti valmistuu maaliskuun lopussa. Silloin pitäisi olla selvillä, millä mallilla uudista lähdetään viemään eteenpäin.


Poliittiset päätökset
on tarkoitus tehdä kesän tai viimeistään alkusyksyn kuluessa. Tarvittavat lakimuutokset käsitellään vuoden 2009 aikana.

Enemmän kannatusta saa malli, jossa aluehallinto kootaan yhden viraston alaisuuteen. Tämän aluehallinto- tai yleishallintoviraston nimeä kantavan viraston alle koottaisiin nyt hajallaan ja sekavana mosaiikkina oleva valtion aluehallinto. Toinen vaihtoehto on koota hallinto kahteen virastoon.

Yhden viraston mallia vastaan haaraa jyrkimmin ympäristöministeriö. Se haluaisi pitää hallinnonalalla "oman putken". Sosiaali- ja terveysministeriössä taas mielitään vanhan korvamerkityn rahanjakojärjestelmän säilyttämistä.

Valtiovarainministeriön ja valtion valmistelijoiden kanta on se, että valtio tarvitsee alueella yleishallintoviranomaisia.

Viimeiseksi uudistustyössä jätetään se, millaisiin alueisiin hallinnot jaetaan ja mitä nimeä käytetään.

Ilmoita asiavirheestä