Pohjoisen läänit ovat valmiita ottamaan vastaan valtion laitoksia, jos vain niitä aiotaan Helsingistä muualle sijoittaa, maaherrat Hannele Pokka ja Eino Siuruainen sanovat. Edellisen hallituksen virittämä valtion toimintojen hajasijoittaminen kuuluu uudenkin hallituksen ohjelmaan.
Oulun ja Lapin lääninhallitusten johtoryhmät puivat hallitusohjelman antia torstaina Oulussa. Tarkastelussa oli etenkin se, mitä ohjelma lupaa aluepoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna.
Sitä, mitä valtion toimintoja pohjoiseen haluttaisiin, maaherrat eivät uskalla ääneen lausua.
"Toiveita on, mutta parempi kun niitä ei julkisuuteen kerro. Siksi kovaa vastustusta hajasijoittaminen tuntuu aina saavan osakseen Helsingissä", Hannele Pokka heittää.
Pokka muistuttaa, että pohjoisesta löytyy riittävästi valtion hallinnon osaamista. "Valmiutta ottaa vastaan tehtäviä löytyy."
Eino Siuruainen on kutsuttu mukaan hajasijoitustyöryhmään. Siuruainen arvelee, että uusi hallitus noudattaa edeltäjänsä linjaa myös hajasijoitusperusteissa. Sen mukaan väkipakolla virastoja ei maakuntiin siirretä, mutta jos syntyy uutta toimintaa tai entisiä laajennetaan, maakuntiin sijoittaminen nostetaan etusijalle.
Pehmyt linja kelpaa
Maaherrat pitävät hallitusohjelman aluepoliittista linjaa sopivan "pehmeänä". Sillä he viittaavat lupaukseen, jonka mukaan läänejä ei olla lakkauttamassa, tai maakuntavaltuustoja lopettamassa. Kuntia ei myöskään ole tarkoitus ajaa pakolla alas, vaan pyrkiä lisäämään kuntien ja niiden organisaatioiden välistä yhteistyötä.
"Kovia hallinnollisia uudistuksia ei ole tulossa", Pokka toteaa.
Hyvää hallitusohjelmassa on maaherrojen mielestä myös se, että aluekehitysrahoihin on luvassa merkittävä korotus. Senkin maaherrat panevat positiivisesti merkille, että maata halutaan kehittää tasapuolisesti, vaikka lausuma ei konkreettisia eväitä tarjoakaan.
Muita isoja lupauksia maaherrat eivät hallitusohjelmasta juuri löydä. Monet asiat ovat suuresti riippuvaisia reaalitalouden kehittymisestä maailmalla ja meillä. Maaherrat toteavatkin, että politiikan voima ei yllä markkinatalouden lainalaisuuksien tasolle.
Siuruainen korostaa, että enempää ei juuri voinut odottaakaan. Hän näkee viisaaksi pitää lupausten suhteen jalat tiukasti maan pinnalla. Siuruainen huomauttaa monien asioiden olevan arvailujen varassa. Epävarmuustekijöitä ovat muun muassa EU:n laajeneminen ja Venäjän kehitys.
Tärkeää Siuruaisen mukaan tulevaisuuden kannalta on se, että hyviksi koettuja entisiä rakenteita vahvistetaan edelleen. Sellaisiksi hän luettelee muun muassa osaamis- ja aluekeskusohjelmat, jotka ovat saamassa jatkoa.
"On järkevää sijoittaa varoja koulutukseen ja tutkimukseen ja kohdentaa niitä strategisiin hankkeisiin."
Siuruainen peräänkuuluttaa myös uusia linjauksia, joilla tuetaan pohjoisen menestymisedellytyksiä.
Sekä Pokka, että Siuruainen, odottavat innolla Kainuun hallintomallikokeilusta saatavia tuloksia. Hannele Pokasta on erityisen mielenkiintoista taloudellisen päätöksenteon niveltäminen kokeiluun.
Eino Siuruaisen mielestä malli voi olla hyvinkin toimiva Kainuussa. Hän ei silti ei odota sen välttämättä sellaisenaan soveltuvan muualle maahan.