Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk) linjasi Kalevassa, että maaherrojen virat tullaan lakkauttamaan aluehallintoremontin yhteydessä. Hallituskumppanit ovat vielä tässä vaiheessa varovaisia yksityiskohdista, vaikka itse uudistuksesta hallitusohjelmassa on sovittukin.
"Minun mielestäni on todella tervetullutta, että aletaan pohtia myös tätä niin kuin yleensä koko valtionhallinnon rakennetta ja sitä, mitä me ihan oikeasti tarvitaan", sanoo kokoomuksen varapuheenjohtaja, peruspalveluministeri Paula Risikko. "Hyvä kun arvioidaan uudelleen tätäkin asiaa."
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, kulttuuri ja urheiluministeri Stefan Wallin muistuttaa hallitusohjelmassa sovitun vain siitä, että lääninhallituksien tehtäviä järjestetään uudestaan ja se taas liittyy laajempaan hallintoremonttiin sekä eri hallintoportaiden välisiin suhteisiin. Maaherrojen viroista hallitusohjelmassa ei puhuta sanaakaan.
"Mutta se on tietysti looginen seuraus, jos ja huomautan että jos lääninhallituksia ja läänejä vähennettäisiin ja lakkautettaisiin verrattua nykytilanteeseen", Wallin tähdensi.
Vähän lihaa
luiden ympärillä
"Itse asiassa tässä on varmaan aika vähän lihaa luitten päällä vielä tässä vaiheessa. En ole ainakaan itse kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä tässä nähnyt, vaan se on hanke, joka lähtee liikkeelle tämän vaalikauden aikana."
Pääoppositiopuolueen puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd) muistuttaa, että aluehallinnossa tarvitaan uudistus, jossa vastuita selkiytetään ja sen yhtenä tavoitteena täytyy olla myös näiden alueella toimivien viranomaisten määrän vähentäminen.
Heinäluoma pitää selvänä, että valtion osalta aluehallintoa tarvitaan jatkossa, kysymys on vain, miten se tehdään.
"Maaherrojen osalta en ole vielä halukas ottamaan siihen asiaan kantaa, ennen kuin näen hallituksen suunnitelmat. Hallitus ei ole mitenkään informoinut näistä ajatuksistaan oppositiota ja on syytä odottaa hallituksen perustelut ennen kuin lyödään kantoja kiinni."
Heinäluoma pitää suotavana, että hallitus tiedottaisi ja keskustelisi hankkeistaan opposition kanssa, koska niillä on yli vaalikausien menevä, huomattava vaikutus. Ratkaisujen tulisi olla laajalti hyväksyttävissä. Keskustelun avausta maaherroista käsin Heinäluoma piti silti vähän nurinkurisena.
"Sinällään keskusta on kulkenut pitkän matkan, koska silloin kun tämä edellinen uudistus tehtiin ja läänien määrää vähennettiin, niin keskusta vastusti sitä ja piti erittäin tärkeänä, että läänit ovat maakuntapohjalla ja puolusti myös maaherrojen asemaa", Heinäluoma toteaa.
Nykyiset pestit
ovat päättymässä
Manner-Suomen viiden maaherran pestit päättyvät ensi vuoden lopussa paitsi virkaiältään vanhimman,
Oulun läänin maaherra Eino Siuruaisen, joka jää eläkkeelle ensi vuoden maaliskuun lopussa. Jo puoli vuotta yliajalla työskennellyt Siuruainen hämmästelee ministerin räväkkää, joskaan ei ihan uutta avausta.
"Uudistuksia pitää tehdä, tehokkuutta ja taloudellisuutta hakea, mutta kyllä minä luulen, että jos ruvetaan katsomaan Suomen hallinnon tehokkuutta, niin hänellä olisi ollut viisaampaa ollut ensin lausua Paras-hankkeen onnistumisen joitakin, koska lääninhallinnon päällekkäisyyksiä on hyvin pitkälle poistettu", Eino Siuruainen sanoo.