Suomen maaherrat käyvät laajaa keskustelua kansalaisten lakisääteisten peruspalveluiden turvaamisesta. Oulun maaherra Eino Siuruaisen mukaan asia oli esillä myös Inarissa, jossa Lapin pitkät etäisyydet ja harva asutus korostuivat.
Maaherrat pitävät kesäkokoustaan jo 26. kerran, tällä kertaa Lapin maaherra Hannele Pokan kutsusta Inarissa. Kesäretki alkoi keskiviikkona ja päättyy perjantaina. Keskustelujen ohessa maaherrat ovat tutustuneet muun muassa Inarin Saamelaismuseo Siidaan ja tänään Tankavaaran kullanhuuhtomoon. He ovat myös retkeilleet maastossa. Torstaina maaherrat tapasivat Saamelaiskäräjien ja Inarin kunnan edustajia. Matkalla on ollut mukana myös sisäministeriön väkeä.
Suomen kuudessa lääninhallituksessa on tehty jo pitkään arviointia peruspalveluiden kehittämisestä ja erilaisista toimintamalleista, muun muassa sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden järjestämisestä kuntarajojen yli. "Lääneillä on keskeinen rooli katsoa, että kansalaisten perusturva toteutuu", Siuruainen korosti.
Lääninhallituksissa tehtävällä arvioinnilla pyritään kehittämään valtionhallintoon järjestelmää, joka auttaisi peruspalveluiden kansallisessa suunnittelussa, muun muassa niiden tarpeen ja tarjonnan optimoimisessa.
Ei hajasijoitusta ilman panostusta
Länsi-Suomen maaherra Rauno Saari muistutti lääninhallitusten haasteesta ohjata ammattikoulutusta ja alueen kehittämistä niin, että koulutus ja elinkeinoelämä löytävät toisensa. Saari korosti myös sitä, että ministeriöiden pitää saada vaikuttaa valtion virastojen ja laitosten hajasijoitussuunnitelmiin. Helsingissä hoidetaan kuitenkin paljon sellaisia tehtäviä, jotka voitaisiin siirtää muualle maahan. Siihen olisi hyvä tilaisuus lähivuosina, kun valtion hallinnon virkamiehistä puolet jää 10 vuoden sisällä eläkkeelle.
"Maaherrojen tulee koota alueensa osaajat ja konkretisoida mitä halutaan ja mitä voidaan ottaa vastaan. Vapaaehtoisesti kenellekään ei tarjota mitään", kommentoi hajasijoitusta Lapin Hannele Pokka, joka voi iloita poliisin tietohallintokeskuksen muutosta Rovaniemelle.
"Hajasijoitus ei ole palkkio alueelle, jossa ei muuten tehdä kehittämistyötä", Siuruainen kannusti maakuntien oman panoksen lisäämiseen. Itä-Suomen maaherra Pirjo Ala-Kapeen mielestä koko viraston hajasijoittamista ei välttämättä edes tarvita, sillä myös työtä voidaan siirtää, esimerkkinä verohallinto.