Maa­her­ral­ta luon­nis­tu­vat myös mul­ta­sor­men työt

Toisin kuin moni duunari luulee, myös maaherranvirka on pesti, jossa joutuu likaamaan kätensä -- kirjaimellisesti.

Toisin kuin moni duunari luulee, myös maaherranvirka on pesti, jossa joutuu likaamaan kätensä -- kirjaimellisesti.

Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen osallistuu tiistaina Kärsämäellä Paanukirkkosäätiön "Toivon ja kaipauksen puu" -juhlaan. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Siuruainen puhuu puun istuttamisen filosofiasta ja illan päätteeksi istuttaa koristeomenapuun Paanukirkon läheisyyteen.

Siuruainen, 64, ei ole multasormena ummikko.

"Elämäni ensimmäisen tilin kuittasin, kun istutin Pudasjärven Saunamaan savottatyömaiden kulotusalueille männyntaimia. Olin silloin 12- tai 13-vuotias. Palkan maksoi Metsähallitus", Siuruainen muistaa.

Edustusmatkoillaan Siuruainen on nähnyt, millaisia merkityksiä puu ja metsät maapallon eri kolkissa saavat. Viimeksi Siuruainen havahtui Turkissa.

"Turkkilaisen tyttölapsen ristiäisiin osallistuvat vieraat tuovat mukanaan puuntaimia, joista istutetaan nimikkometsikkö. Kun tyttö menee naimisiin, puuala korjataan ja hakkuutuloilla rahoitetaan morsiamen häät."

Siuruaisen mukaan vanha kansa näkee puut yksilöinä.

"Mutta ehkä on niin, että meille suomalaisille puu on tietyllä tavalla itsestäänselvyys. Jossain Keski-Afrikassa tilanne on toinen: nainen kerää kuusi tuntia puita, jotta voisi valmistaa seuraavan aterian."

Maaherran puualan knoppitietämys on huippuluokkaa. Siuruainen muun muassa varoittaa miehiä koivujen istuttamisesta. "Komin tasavallassa miehet eivät istuta koivuja. Siellä on uskomus, jonka mukaan koivun istuttanut mies kuolee, kun puun runko on miehen niskan paksuinen." Uskomus on silti vain uskomus. "Itse olen istuttanut vuonna 1957 koivuja, joiden runko on jo paksumpi kuin istuttajansa niska. Aivan kaikkialla komilaisten uskomus ei siis päde", Siuruainen naurahtaa.

Siuruaisen lisäksi Kärsämäellä vierailee Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi, joka pitää tilaisuudessa iltahartauden. Juhlassa julkistetaan myös uusi Paanukirkkovirsi. "Virren on säveltänyt Ylivieskan seurakunnan kanttori Martti Murtoperä ja sanoittanut Haapaveden kirkkoherra Teuvo Aho", rovasti Jorma Niinikoski mainitsee.

Ilmoita asiavirheestä