Lapin läänin maaherran Hannele Pokan tuore romaani Sau-herra kertoo tarinan huutolaispojasta Lapin rikkaimmaksi mieheksi nousseen Kaaperi Savukosken pojasta, Kalebista, joka tunnettiin paremmin nimellä Sau-herra.
Pokan seitsemäs teos julkistettiin keskiviikkona Rovaniemellä.
Kirjailija Pokka myöntää ottaneensa tietoisen riskin tarttuessaan lappilaiseen legendaan, josta monella lappilaisella on oma käsityksensä
"Legendasta kirjoittaessaan ottaa tietoisen riskin siitä, että kaikki eivät ole samaan mieltä asioista", Pokka sanoo.
Hän on myös ottanut kirjailijan vapauksia kirjoittaessaan kirjaa, joten lukijan on turha odottaa pelkkään faktaan pohjautuvaa historiankirjaa. Toisen tietoisen riskin Pokka kertoo ottaneensa kirjoittaessaan itälappilaisella murteella kirjoitettuja vuorosanoja Lapin jätkien ja poromiesten suuhun.
"Ehkä ei olisi pitänyt yrittääkään matkia vierasta murretta", Pokka naurahti kirjoitusurakasta viisastuneena.
Kirjailijan urallaan Pokka ei aio riskejä kaihtaa vastakaan. Työn alla on jo uusi romaani, joka kertoo kirjailijan kokemuksista puna-aatteen sävyttämästä opiskelijaelämästä 1970-luvun alun Helsingistä.
Tarina suurmiehestä, maineteoista ja vahvasta naisesta
Sau-herran tarina kiertää vuosina 1879-1929 eläneen päähenkilön mukana matkan Itä-Lapin perukoilta Kemiin ja Tornioon sekä Ouluun, jonka lyseosta Kaleb kirjoitti itsensä ylioppilaaksi kiitettävin arvosanoin Lapin toiseksi ylioppilaaksi. Oulusta tie vei Helsingin yliopistoon ja pääkaupungin boheemipiireihin, joihin hän tutustui Eino Leinon opastuksella. Helsingistä varakkaan pojan tie vie Berliiniin ja Roomaan.
Matkustaminen ja makea elämä eivät kuitenkaan ole kirjan koko anti. Sau-herra tuli tunnetuksi monista suurteoista. Vajaat 50 vuotta kestäneen elämänsä aikana Sau-herra ehti olla puuhaamassa rautatietä Kemistä Rovaniemelle ja perustamassa Lapin lääniä. Hänen aikaansaannostaan on myös itsenäinen Savukosken kunta.
Kirjassa sivutaan myös toisenlaisia mainetekoja. Sau-herra oli yksi niistä henkilöistä, jotka olivat vapauttamassa Muurmannin rataa rakentaneita sotavankeja. Teosta langetettiin kuolemantuomio, jonka hän vältti Venäjällä vuonna 1917 puhjenneen vallankumouksen ansiosta.
Kirja on myös tarina vahvasta naisesta, Sau-herran vaimoista Kristiinasta, jonka tiukka taloudenpito pelasti Herralan talon, jonka isännän anteliaisuus oli vienyt vararikon partaalle.
Maaherra Hannele Pokan kirjailijan ura saa jatkoa lähivuosina. Taistojen tie-työnimellä kulkevan teoksen aikataulua kirjalija ei osaa povata.