Essee: Venäjä on kuin myrk­kys­kor­pio­ni, joka ei voi luon­teel­leen mitään

Päätoimittajan kolumni: Kou­lu­jen le­vot­to­muus kertoo siitä, että ai­kui­set eivät ole kan­ta­neet vas­tuu­taan

Koti: Ou­lu­lai­set Mat­lee­na ja Jori Haa­pa­lai­nen ra­ken­si­vat unel­mien­sa kodin lu­moa­viin mai­se­miin Jää­lin­jär­ven ran­nal­le

Maa­han­muut­to­vi­ras­to oh­jeis­ti erot­ta­maan luvatta maahan jäävät tur­va­pai­kan­ha­ki­jat lap­sis­taan

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä lapset ovat joutuneet kärsimään monin tavoin Suomen kiristyneestä pakolaispolitiikasta.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.
Kuva: Miikka Pihlajamäki

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä lapset ovat joutuneet kärsimään monin tavoin Suomen kiristyneestä pakolaispolitiikasta.

– Meillä on esimerkiksi vakavia ongelmia niiden lasten osalta, jotka tulevat maahan ilman vanhempia, hän sanoo.

Yksi esimerkki on niin sanottu edustajatoiminta. Jokaisella yksin maahan tulevalla lapsella on apunaan tuomioistuimen määräämä edustaja.

– Edustajilla on hyvin paljon lapsia edustettavanaan, ja edustajien taso vaihtelee laidasta toiseen, Kurttila luettelee.

Kurttilan mukaan yksin maahan tulevien lasten perheenyhdistämiset on myös tehty käytännössä mahdottomaksi vaatimalla perheenyhdistämiseen osallistuvilta aiempaa parempia toimeentuloedellytyksiä, eli käytännössä korkeampia tuloja.

– Lapsen velvoite vastata tänne mahdollisesti saapuvan perheen toimeentulosta on yksi esimerkki, joka ei oikein järjelle käänny, Kurttila sanoo.

Päivähoito-oikeus tärkeää

Maahanmuuttajalasten ongelmat näkyvät pitemmässäkin tarkastelussa. Esimerkiksi kouluterveyskyselyt paljastavat, että ensimmäisen polven maahanmuuttajalapset käyttävät päihteitä kantaväestön lapsia enemmän. Suhteet vanhempiin ovat myös huonommat kuin syntyperäisillä suomalaisilla.

– Varsinkin pojat näyttäytyvät riskialttiina ryhmänä, Kurttila sanoo.

Kurttilan mielestä Suomessa ei ole realistista kuvaa siitä, kuinka huonosti osa maahanmuuttajataustaisista lapsista voi. Hänen mukaansa se selittää viime aikoina tehtyjä huonoja päätöksiä, kuten päivähoito-oikeuden rajausta.

– Päivähoito-oikeus rajautuu jatkossa hyvin monella maahanmuuttajaperheellä, koska niissä äidit ja vanhemmat ylipäänsä ovat usein kotona heikon koulutustaustan ja kielitaidon takia.

Kun lapset ovat vähemmän päivähoidossa, heidän kielellisten valmiuksiensa kehitys hidastuu, mikä heijastuu myöhempiin oppimistuloksiin.

– Jo tällä hetkellä näemme, että maahanmuuttajalasten oppimistulokset ovat kantaväestön lapsia huonommat. Peruskoulun lopulla ero vastaa jo 2,5–3 ikävuotta, Kurttila sanoo.

Vastoin SPR:n periaatteita

Sunnuntain lehdissä julkaistussa Lännen Median jutussa kerrotaan tuorein esimerkki, jossa lapsivaikutuksia ei ole arvioitu kunnolla ennen päätöksen tekemistä.

Kyse on Maahanmuuttoviraston elokuussa voimaan tulleesta ohjeesta, jonka mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet aikuiset pitää poistaa vastaanottokeskuksista, elleivät nämä palaa kotimaahansa vapaaehtoisesti, vaikka se olisi mahdollista. Ohjeen mukaan lapset tulisi näissä tilanteissa pitää lähtökohtaisesti palveluiden piirissä.

Lännen Median haltuunsa saaman ohjeen soveltaminen tarkoittaisi, että lapset siirrettäisiin esimerkiksi alaikäisten turvapaikanhakijoiden yksiköihin tai lastenkoteihin lastensuojeluviranomaisten valvonnassa, ja vanhemmat joutuisivat anomaan itselleen majoitusta ja ruokarahaa kuntien toimeentulotuen kautta. Käytännössä lapset siis erotettaisiin vanhemmistaan.

Ohje on vastoin SPR:n periaatteita, ja järjestö aikoo noudattaa ensisijassa niitä ohjeiden sijaan. Kurttila aikoo nostaa ohjeistuksen esiin Maahanmuuttoviraston kanssa.

Kritiikin kohteeksi joutunut Maahanmuuttovirasto kertoo Lännen Medialle muuttavansa ohjeistustaan lähiaikoina. Jatkossa lähtökohta on, että koko perhe poistuu vastaanottokeskuksesta, kun oikeus vastaanottopalveluihin lakkaa.

Vastuu siitä, ettei kukaan jää heitteille, kuuluu viime kädessä kunnille.