Suomeen on lyhyen ajan sisällä saapunut parisataa turvapaikan hakijaa Romaniasta. Tulijat ovat kaikkien eurooppalaisten maiden vähemmistöä, romaneja, joita kiistatta syrjitään kotimaissaan. Ihan tavatonta se ei myöskään ole Suomessa.
Viranomaisilta saatujen hajatietojen mukaan romanialaiset ovat saapuneet Suomen työ- ja koulutusmahdollisuuksien sekä paremman tulevaisuuden ja elintason toivossa. Turvapaikkahaastattelussa köyhyys on noussut varsin keskeiseksi.
Suomi kuitenkin noudattaa eurooppalaisittainkin kohtuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Turvapaikkahakemukset käsitellään aina yksilöllisesti. Turvapaikan saa, jos palautus merkitsisi vankilaa, kidutusta tai pahimmassa tapauksessa kuolemaa. Sen sijaan parempi elintaso ei ole turvapaikan myöntämisen edellytys. Romanian romanejakin odottanee pikainen käännytys kotimaahan. Yhtäkään turvapaikkaa ei ole toistaiseksi myönnetty.
Muutama vuosi sitten Suomeen saapui romaneja muutamista Keski- ja Itä-Euroopan maista. Tulotulva kuitenkin loppui, kun kävi ilmi, ettei Suomeen noin vain pääse. Tieto nopeutetusta käsittelystä ja pikakäännytyksestä on mennyt perille - muualle paitsi Romaniaan. Jos maa haluaa päästä EU:n jäseneksi, sen on ryhdyttävä korjaamaan vähemmistöjen asemaa ja oikeuksia. Niin ovat tekemässä muutkin EU:hun pyrkivät maat.
Asenteet pakolaisia kohtaan kiristyvät Euroopassa. Tanska on hyväksynyt hyvin tiukan lainsäädännön ja ajautunut suoranaiseen riitaan Ruotsin kanssa. Norjan äärioikeisto haluaa maahan yhtä tiukan lain hillitäkseen tulijoiden tulvaa. Uuden lain perusteella Tanska leikkaa rajusti tulijoiden sosiaaliturvaa ja vaatii heiltä lähes täydellistä tanskan taitoa. Turvapaikkaa hakevat matkaavatkin nyt Tanskan sijasta Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen.
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on kriisissä. Tampereen huippukokouksen päätökset ovat jääneet toteutumatta. EU:n piirissä olisi jo aika tajuta, kuinka syvästä muutoksesta on kysymys. Maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan on ainoa keino välttää vakavat ongelmat. Tulijat on nähtävä voimavarana, mitä he ovatkin, eikä pelkkinä tuotannontekijöinä ja valtion budjetin menoerinä. Tärkeintä olisikin taata maahanmuuttajille parempi alku. Kotouttamisessa pitää panostaa kielikoulutukseen ja uuden asuinmaan yhteiskunnan ja lainsäädännön tuntemukseen.
Maahanmuuttopolitiikka on Sevillan huippukokouksen tärkein asia. Paljon auttaisi, jos johtajat päättäisivät lopultakin toteuttaa Tampereen päätökset. Se merkitsisi sitä, että EU-maat noudattaisivat tulijoihin samoja sääntöjä. Myöskään maahanmuuttajat eivät voisi enää valita sitä maata, joka takaa tulijalle parhaimman sosiaaliturvan.