Kolumni

Maahanmuutto muutti Ruotsia

Ruotsilla on pitkä historia maahanmuutosta. Vuosikymmenten aikana muuttajat ovat tulleet eri maista ja kansalaisuuksista.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Ruotsilla on pitkä historia maahanmuutosta. Vuosikymmenten aikana muuttajat ovat tulleet eri maista ja kansalaisuuksista. Pitkäaikainen maahanmuutto on myös muuttanut ruotsalaista yhteiskuntaa.

Suomalaiset ovat olleet keskeinen osa ruotsalaista maahanmuuttohistoriaa. Suomalaiset muuttivat etenkin Itä- ja Pohjois-Suomesta työn perässä 60- ja 70-luvulla Ruotsiin. Suomalaiset olivat myös pitkään suurin yksittäinen maahanmuuttajaryhmä. Tilanne muuttui vasta aivan viime vuosina.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Tuorein maahanmuuttaja-aalto tuli Lähi-idän pakolaiskriisin yhteydessä. Tämä aalto poikkesi selvästi aikaisemmista ja on haastanut monella tapaa ruotsalaisen yhteiskunnan sopeutuskykyä. Maahan tulijoita oli poikkeuksellisen paljon ja muuttajien taustat poikkesivat aikaisemmin maahan tulleista.

Huippuvuotena 2015 Ruotsiin tuli 163 000 turvanpaikanhakija, joista 70 000 oli alle 18-vuotiaita eli kouluikäisiä. Tulijoita oli etenkin Syyriasta, Afganistanista ja Irakista.

Poikkeavaa oli, että lähes puolet alaikäisistä tuli Ruotsiin ilman perhettä eli oli yksinmuuttajia. Kaiken kaikkiaan Ruotsiin tuli neljässä vuodessa noin 100 000 kouluikäistä lasta, joista hyvin suuri osa oli teini-ikäisiä yksin muuttaneita poikia. Tosin teinien todellinen ikä on ollut usein epäselvä. Osa alaikäisiksi ilmoittautuneista pojista on selvästikin ollut jo täysi-ikäisiä.

Pakolaisaalto oli myös hyvin miesvaltainen, kun aikaisemmin ero sukupuolien välillä on ollut suhteellisen pieni. Tällä on pitkäaikaisia seuraamuksia väestörakenteeseen. Ruotsissa on 20-vuotiaissa nykyisin sataa naista kohden 125 miestä. Tässä ikäluokassa sukupuolijakauma on siten naapurimaassamme yksi maailman vinoimpia, jollei vinoin.

Ruotsissa hyvin arvostettu taloustieteilijä Asser Lindbeck ja hänen kollegansa Mats Persson kirjoittivat loppiaisena maahanmuutosta. Heidän mukaansa uusin muuttoaalto pitäisi johtaa ruotsalaisen yhteiskunnan isoon muutokseen, joka koskisi työmarkkinoita, koulutusta, oikeusjärjestelmää ja asuntomarkkinoita. Muutoksilla varmistettaisiin, että ison maahanmuuttaja-aallon kotiuttaminen onnistuisi. Hyvinvointivaltion rakenteet ovat joutuneet nyt koetukselle.

Ruotsin yhteiskunta on hyvin toimiva, mutta siinä on myös rakenteita, jotka ovat kärjistäneet maahanmuuton tuomia ongelmia. Hyvä esimerkki ovat olleet huonosti toimimat vuokra-asuntomarkkinat, mikä nousi myös taloustieteilijöiden listalle.

Suomalaisten on vaikea ymmärtää kuinka säädelty ja heikosti toimiva ruotsalainen vuokra-asuntomarkkina on. Vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti ole Suomen tapaan vapaasti markkinoilta saatavissa vaan jonot ovat erittäin pitkiä. Perussyy on raskas vuokrasäännöstely.

Maahanmuuttajien kannalta käytännön seuraamus on selvä. Vuokralaisena sinun mahdollisuutesi vaihtaa asuinpaikkaa samassa kaupungissa on alhainen. Pakolaisilla on hyvin harvoin varallisuutta ostaa omaa asuntoa, mikä tarkoittaa sitä, että olet kiinni kerran saamassasi vuokra-asunnossa.

Käytännössä lopputulemana on yhteiskunnan fyysinen eriytyminen. Kantaväestöllä ja tuoreilla maahanmuuttajilla on selkeästi omat asuinalueensa, koulunsa ja vapaa-ajanviettopaikkansa.

Samalla koulujärjestelmä on eriytynyt, kun koulut valitaan julkisella puolella asuinpaikan perusteella. Kun tuoreiden maahanmuuttajien asuinalueet ovat keskittyneet erityisesti tiettyihin vuokra-asuntolähiöihin, samalla on rakennettu kouluja, joissa kantaväestöstä tulevia oppilaita ei käytännössä enää ole. Ruotsalainen yhteiskunta on pyrkinyt lisäämään koulujen resursseja, mutta tie on ollut ilmeisen haastava.

Ruotsissa yksityiset koulut tarjoavat myös laajasti koulutusta, mutta ne olivat käytännössä pitkään suljettuja tuoreilta maahanmuuttajilta. Ns. vapaakoulut ovat voineet pitkälti keskittyä jo pidempään maassa olevien perheiden lapsiin. Toisaalta Ruotsissa on myös puhtaasti maahanmuuttajaryhmiin keskittyviä vapaakouluja, jotka perustuvat esimerkiksi uskontoon.

Suomessa maahanmuuttohistoria on selvästi lyhyempi ja mittakaavaltaan selvästi pienempi. Näin oli myös suuren Lähi-idän pakolaisaallon vuosina. Esimerkiksi alaikäisiä turvapaikanhakijoista tuli Suomeen alle kymmenesosa Ruotsiin tulleiden määrästä.

Toisaalta olemme ehkä osittain onnekkaastikin välttäneet pahimmat naapurimaamme virheet. Suomalainen asuntomarkkina, lainsäädäntö ja koulujärjestelmä ovat tällä hetkellä ainakin suomalaisin silmin vahvemmassa kunnossa kuin Ruotsissa. Tämä tukee myös maahanmuuttajien kotiuttamista.

Samalla on muistettava, että juuri koettu pakolaisaalto oli hyvin poikkeuksellinen. Määrät ja turvapaikkaa hakeneiden ihmisten taustat olivat hyvin erilaisia kuin aikaisemmissa muuttajasukupolvissa. Pohjoismaisille hyvinvointivaltioille haasteet olivat tätä kautta suuret.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.