Kunniaan liittyvä väkivalta Suomessa lisääntyy. Maahanmuuttajien määrä kasvaa, ja 1990-luvulla tulleiden lapset ovat nyt teini-iässä. Ilmiön tiedetään olevan olemassa, mutta tutkittu tieto ja kokonaisnäkemys puuttuvat.
"Kunniaväkivallan kanssa eletään samassa ilmiössä kuin 10--15 vuotta sitten meidän omassa perheväkivallassamme. Tuolloin väkivalta oli äärimmäisen piilossa", Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja Kari Tolvanen arvioi.
"Nyt puhutaan väkivallasta maahanmuuttajaperheiden keskuudessa. Heidän luottamuksensa viranomaisiin on heikompaa kuin syntyperäisten suomalaisten. Kaikki maahanmuuttajaperheiden väkivalta ei ole kunniaväkivaltaa, vaan siellä esiintyy myös perisuomalaista perheväkivaltaa", huomauttaa Tolvanen.
Poliisi on yksittäistapauksissa puuttunut väkivallan uhkaan yhdessä sosiaaliviranomaisten kanssa. Nuoria, täysi-ikäisiä tyttöjä on autettu muuttamaan kotoaan salaiseen paikkaan.
Työllistyminen vähentää juoruilua
Maahanmuuttajien sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan entistä paremmin voisi ehkäistä väkivaltaa.
"Työllisyydellä ja osallisuudella on todella tärkeä rooli siihen, kuinka paljon kunniaan liittyvää väkivaltaa on", projektipäällikkö Marjo van Dijken Mannerheimin lastensuojeluliitosta toteaa.
"On uhkaavaa, jos istutaan kahviloissa ja juorutaan päivästä toiseen siitä, mitä omassa yhteisössä tapahtuu. Kahvipöytäkeskustelussa ihmiset äkkiä keksivät kaikenlaista. Oletko nähnyt sen tytön, hän ei kyllä ole kauhean siveellinen. Kaikilla pitäisi olla muutakin ajateltavaa kuin muiden kunniallisuus", pohtii van Dijken.
Maahanmuuttajayhteisöjen sisällä on aktiivisia ihmisiä, jotka auttavat tilanteiden ratkomisessa.
"Jokaisessa yhteisössä on omat ongelmansa ja tilanteensa. Nuoret naiset keskustelevat aiheesta keskenään ja ovat vertaistukena toisilleen", van Dijken selittää.
Mannerheimin lastensuojeluliitolla on käynnissä kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisyhanke Amoral.
"Pyrimme estämään väkivaltaa vanhemmuutta tukemalla. Tarjoamme kulttuuritulkkausta viranomaisille, konsultaatiota perheille ja nuorille, koulutusta ja kirjallista tietoa", kertoo van Dijken.
Ongelmiin pitäisi päästä kiinni varhain
Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan, että kunniaan liittyvät väkivaltatapaukset tulevat esille turvakodeissa, mutta eivät päivittäin.
Sen sijaan maahanmuuttajanaisten keskuudessa työskentelevän järjestön, Monika-Naisten toimintaan ilmiö vaikuttaa joka päivä. Järjestö tarjoaa tukea väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille. Sillä on myös turvakotitoimintaa.
"Koulussa ja poliisitoimessa osataan aiempaa paremmin nähdä ja nostaa epäilyksiä, kun väkivaltakysymykset on nostettu suomalaisessa yhteiskunnassa enemmän esille. Ihmiset ovat tulleet tietoisemmaksi", sanoo toiminnanjohtaja Reet Nurmi.
Siltikään uhreilla ei ole riittävästi tietoa omista oikeuksistaan, kertovat raiskauskriisikeskus Tukinaisen juristit.
"Siksi moni heistä jää ilman oikeudellista ja psykososiaalista tukea. Tukinaisen kokemusten mukaan lähisuhdeväkivalta pahenee ja raaistuu ajan myötä. Siksi on tärkeää, että kunniaväkivallan uhrilla olisi mahdollisuus saada apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa."