Moni maahanmuuttaja on saanut opinnoissaan apua koulunkäyntiavustajalta.
Marraskuussa 2006 alkoi Oulun aikuiskoulutuskeskuksessa ensimmäinen Pohjois-Suomessa kokonaan maahanmuuttajille suunnattu koulunkäyntiavustajakoulutus.
Koulutus toteutettiin työvoimapoliittisena koulutuksena, jonka aikana maahanmuuttajat suorittavat koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon ja saavat valmiuksia asioimistulkkaukseen sekä oman äidinkielen opettamiseen.
Kurssin aloittaneesta 15 oppilaasta 13 valmistuu elokuun puolivälissä koulunkäyntiavustajiksi.
Opiskelijoita on yhdeksästä eri maasta ja he puhuvat yhdeksää eri kieltä äidinkielenään: vietnamia, venäjää, bengalia, turkkia, sibuanoa, thaita, espanjaa, englantia ja assyriaa.
Koko koulutusjakso käytiin suomen kielellä. Moni oppilaista kertoo suomen kielen taitonsa parantuneen huomattavasti.
Osa oppilaista on jo työllistynyt koulutuksen kautta. Yksi oppilaista on koko koulutusajan opettanut omaa äidinkieltään arabiaa maahanmuuttajalapsille. Tuovila taas on saanut koulunkäyntiavustajakoulutuksen myötä satunnaisia töitä venäjän kielen tulkkina.
Kouluttajat Anna-Mari Ojutkangas-Hedlund ja Ritva Rossi kertovat koulunkäyntiavustajaporukan olevan korkeastikoulutettuja. Mukaan mahtuu muun muassa kaksi yliopistotutkinnon suorittanutta, konserttipianisti ja kuvaamataidon opettaja, datanomi sekä ammattikorkeassa opiskelleita.
Koulunkäyntiavustajan työtä opiskelijat ovat harjoitelleet tavallisissa koululuokissa sekä erityisluokissa. Erityisluokissa oppilaiden tehtäviin kuului myös päivittäisistä toiminnoista huolehtiminen, kuten vessassa käyttäminen ja syömisessä avustaminen.
Prapatsorn Pangsrisarnin mielestä kaikki lapset ovat erilaisia. "Erityislasten kanssa työskenteleminen on minusta helpompaa kuin normaaliluokissa, joissa ryhmäkoot ovat suuria."
MAKOVO-koulutus tarkoittaa maahanmuuttajaa koulun voimavarana. "Joku voi kritisoida, miten maahanmuuttaja, joka ei puhu täydellistä suomen kieltä, voi toimia koulunkäyntiavustajana. Mielestäni tärkeämpää kaksoiskonsonanttien taitamisen sijaan on se, että lapsen lähellä on turvallinen ja ammattitaitoinen aikuinen", miettii Rossi.
Suomessa työperäinen maahanmuutto lisääntyy yhä enemmän. Kouluilla tarvitaan ihmisiä, joilla on ammatillista osaamista ja jotka pystyvät käyttämään omaa äidinkieltään oppilaan sopeuttamisessa uuteen ympäristöön ja maahan.
Oppilaat ovat myös oppineet paljon toistensa kulttuureista ja he tietävät, mitä esimerkiksi vietnamilaisen lapsen kasvattamiseen kuuluu.
Opiskelijat pitävät suomalaista koulumaailmaa hyvänä, mutta mielellään toisivat omista kulttuureistaan ainakin vanhempien kunnioittamisen myös suomalaiseen koulumaailmaan.
Suomalaisen koulun hyvinä puolina koulunkäyntiavustajaksi opiskelevat pitävät lapsen kunnioittamista ja kuuntelemista.
Moni koulutuksen päättävistä opiskelijoista toivoo saavansa koulunkäyntiavustajana töitä. "Kouluille palkataan epäpäteviä työllistettäviä koulunkäyntiavustajien tehtäviin surkealla palkalla", kritisoi Tuovila.