Oulu
Maahanmuuttajat saavat vapailta markkinoilta huonosti töitä Pohjois-Suomessa. Syynä ovat kovat vaatimukset erityisesti suomen kielen taidosta. Hakijoiden täytyy kilpailla suomalaisten työnhakijoiden kanssa. Työllistyminen onnistuu parhaiten äidinkielen taitoa vaativissa töissä ja muihin maahanmuuttajiin liittyvissä tehtävissä.
Syynimaan päiväkodissa työskentelee kolme maahanmuuttajaa Vietnamista, Kosovosta ja Venäjältä. Olga Aalto tuli kolme ja puoli vuotta sitten Ouluun Venäjän Karjalasta. Hän työskentelee sekä lastenhoitajana että venäjän kielen opettajana.
Aalto ei pitänyt työn saantia vaikeana. Hän sanoo halunneensa heti alkaa tehdä jotakin oltuaan aluksi maahanmuuttajille tarkoitetulla kulttuurin välittämisen kurssilla. Töitä löytyi heti, ensin useassa eri päiväkodissa kiertävänä venäjän opettajana. Syynimaalla hän ollut toista vuotta.
"Työtä saa, kun on halua ja osaa kieltä. Koulutuskin vaikuttaa tietysti paljon", sanoo Petroskoin yliopistosta filologiksi valmistunut Aalto.
Syynimaan päiväkodin johtajan Anja Nummen mukaan riittää, kun omistautuu työhönsä ja sopeutuu työyhteisöön. Kielitaito karttuu ajan myötä.
Syynimaan 62 lapsesta 30 on maahanmuuttajien lapsia. Suurimmat ryhmät ovat venäläiset, vietnamilaiset ja albaanit. Nummi sanoo, että lapsi kokee turvallisuuden tunnetta, jos hän saa puhua päiväkodissa myös äidinkieltään.
Työvoimatoimiston kurssit vetävät
Oulussa työttömien maahanmuuttajien määrä on ollut melko korkea, luku on vaihdellut 350 ja 550 välillä. Nyt määrä on kuitenkin vain 120. Oulun työvoimatoimiston johtava työvoimaneuvoja Oili Nätynki sanoo, että töihin ei noin moni ole päässyt, vaan koulutukseen.
Työvoimatoimisto järjestää muun muassa kielikoulutusta, työn haun koulutusta ja erilaista työvoimakoulutusta maahanmuuttajille. Nätynki sanoo että ns. vapailta markkinoilta maahanmuuttajan on miltei mahdotonta saada töitä, koska kilpailu on kova suomalaisten työnhakijoiden kanssa.
Jos ennakkoluuloista maahanmuuttajia kohtaan luovuttaisiin, Nätyngin mukaan heistä saataisiin työpaikoille väriä ja erilaista kulttuuria. Liiketoimintaan saataisiin mahdollisesti uutta asiakaskuntaa toisista maahanmuuttajista ja turisteista.
"Ne, jotka ovat ottaneet jonkun harjoitteluun, ovat usein jatkaneet työsopimusta huomattuaan, kuinka hyvä työntekijä on", Nätynki sanoo.
Oulun työvoimatoimisto järjestää esimerkiksi myyntiassistentin koulutusta venäläislähtöisille maahanmuuttajille, jotta he voisivat työllistyä venäläisiä matkailijoita palvelevissa yrityksissä.
Rovaniemellä toimii Masiina-projekti, joka pyrkii tehostamaan maahanmuuttajien sijoittumista työharjoitteluun, koulutukseen ja yritysvalmennukseen.
Vaikka Rovaniemen alueella on koettu puutteeksi, että venäläisiä matkailijoita palvelevissa yrityksissä ei ole kielitaitoista henkilökuntaa, yhtään yritystä ei ollut kiinnostusta, kun projektissa suunniteltiin yhteistä kehityshanketta.