Laman keskelle Suomeen tulleiden maahanmuuttajien pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa uuden vaikean ongelman.
Se kasautuu lähinnä pääkaupunkiseudulle, jossa asuu maahanmuuttajistamme noin puolet. Samoja ongelmia ilmenee Tampereen ja Turun seuduille.
Etelä-Suomen läänin työllisyyskonferenssissa Kotkassa torstaina puhunut dosentti Kari Vähätalo arvioi kuitenkin, että maahanmuuttajia tarvitaan toisaalta lisää maamme ikärakenteen vanhetessa.
Lähivuosina joudutaankin kehittämään runsaasti ratkaisuja näiden ryhmien aseman parantamiseksi.
Samalla on ratkaistava, halutaanko uudet asukkaat niin työpaikoilla kuin asuinympäristössäänkin sulauttaa työelämäämme ja yhteiskuntaamme, vai pyritäänkö heidät eristämään kaikkein heikoimpiin töihin ja asumisen ympäristöihin.
Maaseudun julkinen kuva on seitsemän vuotta kestäneen EU-jäsenyyden aikana professori Pertti Rannikon mukaan yhtä aikaa traaginen ja koominen.
Maanviljelijät näyttävät uupuvan taloudellisten ongelmien ja monimutkaistuvan byrokratian alle.
Lohdutukseksi EU syytää maaseudulle varoja maitolaitureiden pystyttämiseen ja muihin hullunkurisiin projekteihin. Monenmoisia ohjelmia tehtaillaan, mutta itse kylissä ei näytä tapahtuvan mitään myönteistä.
Kyseessä on Rannikon mukaan kuitenkin näköharha. Maaseudulla on pinnan alla parhaillaan meneillään toimintatapojen ja valtarakenteiden muutos.
Sen ovat aiheuttaneet, eivät viranomaiset toimillaan, vaan pienet yhdistyksiksi järjestäytyneet paikalliset toimintaryhmät vähin varoin.
Valtaosa EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoista on näet käytetty niin sanottuihin tavoiteohjelmiin, joita ovat hallinneet viranomaiset.
Maaseudun asukkaiden keskinäinen luottamus ja kyky työskennellä yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi on parantunut.
Sen sijaan luottamus EU:hun on vähentynyt. Se näkyy muun muassa maanviljelijöiden mielenosoituksissa ja Natura-vastarinnassa.
Työllisyyskonferenssissa tarkastellaan perjantaina kuntien työllisyyspolitiikkaa. Erityisen tarkastelun kohteena ovat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys.