Maahanmuuttajien koulutuksessa pitäisi edelleen kiinnittää erityishuomiota kielen ja kulttuuriin. Suurin koulutustarve on "suomi toisena kielenä" -opetuksessa sekä monikulttuurisuuskasvatuksessa. Tämä todetaan viime syksynä tehdyn opetushallituksen selvityksen perusteella.
"Juuri näistä asioista on puhuttu Oulun kouluissakin", rehtori ja maahanmuuttajakoordinaattori Satu Saravesi ja opettaja Outi Laitinen Koskelan koulusta vakuuttavat.
Suurin huoli Saraveden mielestä on se, että opettajat saisivat yliopistotasoista koulutusta. Koulutusta ja koulutettuja on, mutta lisäkoulutusta tarvitaan. Viime aikoina on tullut uusia koulutusmahdollisuuksia ja tilanne on kohenemassa.
Arabian ryhmää järjestettiin koko syksy
Oman kielen opettaminen on peruskouluissa on keskitetty. Näin saadaan voimavarat mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. Ala-asteen oman kielen opettaminen on keskitetty Paulaharjuun ja Koskelaan, yläasteen Merikoskeen ja Toppilaan.
"Ensi lukuvuoden koulutulokkaista pyritään pääosa ohjaamaan näille ala-asteille", Laitinen selittää.
Näin pystytään ekaluokkalaisille antamaan suomenkielen opetusta seitsemän tuntia, kun tällä hetkellä on kaksi tuntia viikossa. Nämä tunnit järjestetään samaan aikaan kun suomalaisilla lapsilla on äidinkielen opetusta.
Suurillekin ryhmille voi opettajan saaminen olla kiven takana. Koskelassa annetaan oman kielen opetusta venäjäksi, espanjaksi, somaliaksi ja arabiaksi.
"Meillä meni koko syksy, että saatiin arabian kielen ryhmä pyörimään",Laitinen kertoo.
Aikuiset saavat suomen kielen opetusta kahdeksan kuukauden kotouttamiskoulutuksessa, jossa kieli on melkein pääosassa. Se ei ole riittävästi Laitisen mielestä. Jonkin verran tilannetta ovat paikanneet muut koulutukset, kuten työvoimapoliittinen koulutus.
Tulkkeja Oulussa on riittävästi, joten ongelmia ei juuri tule.
Tärkeä uskonto ja kulttuuri
Myös uskonnon opetus on tarpeen. Koskelan koululla on evankelisluterilaisen opetuksen lisäksi islamin, roomalaiskatolisen ja ortodoksisen uskonnon opetusta.
Maahanmuuttajien kulttuuriin Laitisen mielestä koulun on hankala vaikuttaa ja perehtyä. Esimerkiksi monet maahanmuuttajat heti tulonsa jälkeen vaikenevat siitä, mitä oli ennen. Vasta tilanteen seestyttyä osataan jo ajatella, että oma kulttuuri on arvokas ja siitä voi olla ylpeä.
Monikulttuurisuuden opettaminen asia, jossa ei koskaan tulla valmiiksi. "Törmäyksiä tulee aina", Saravesi sanoo. "Luonnollisesti maahanmuuttajat katselevat meidän koulukulttuuria omasta näkökulmastaan. On monta kertaa vaikea saada perille, millainen on täällä koulukulttuuri ja -käytännöt."
Saravesi pitääkin tärkeänä sitä, että tulkkienkin kanssa käytetään selkokieltä, ettei tulisi väärinkäsityksiä.