Suomessa asuvien ulkomaalaisten liikuntaharrastus on retuperällä. Tuoreen tutkimuksen mukaan venäläiset, somalialaiset ja osittain myös vietnamilaiset liikkuvat ongelmallisen vähän.
Niukasti liikuntaa harrastavia on muuttajissa selkeästi enemmän kuin suomalaisissa. Koko väestöstä joka kymmenes harrastaa liikuntaa ainoastaan muutamia kertoja vuodessa tai harvemmin. Maahanmuuttajista taas jopa joka viides liikkuu yhtä harvakseltaan.
Pari kertaa viikossa liikkuu noin puolet maahanmuuttajista, koko väestöstä yli 60 prosenttia. Runsaasti liikkuvia sen sijaan on maahanmuuttajissa lähes saman verran kuin suomalaisissakin.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen maahanmuuttajien elinoloja selvittävään tutkimukseen, johon haastateltiin yhteensä yli 1 300:aa Suomessa asuvaa venäläistä, virolaista, somalialaista ja vietnamilaista.
"Tietoisuus terveellisistä elämäntavoista uupuu etenkin kehitysmaista tulleilla ihmisillä. Esimerkiksi arkiliikunnan omaksuminen voi olla hyvin vieras ajatus", tutkija Annika Forsander Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta sanoo.
Terveyskasvatusta tarvitaan
Suomalaisella terveyskasvatuksella on osuutensa siihen, että kantaväestön terveystietoisuus on maahanmuuttajia paremmalla tolalla.
"Liikunnan harrastaminen on pitkälti maamme terveyskasvatuksen tulosta. Koulussa opetetaan, että säännöllinen liikunta lisää paitsi fyysistä myös psyykkistä hyvinvointia. Kaikissa kulttuureissa ei tällaista kansanterveydellistä kasvatusta ole", Tilastokeskuksen tutkija Kirsti Pohjanpää pohtii.
Sekä Pohjanpää että Forsander uskovat, että terveystieto saavuttaa hiljalleen maahanmuuttajatkin. Lapset saavat kasvatuksen kouluissa, ja tieto leviää myös maahanmuuttajien yhteisöissä.
Pohjanpää tähdentää, että valistuksen puute ei ole suinkaan ainoa syy siihen, että maahanmuuttajat liikkuvat kantaväestöä niukemmin.
"Ulkomaalaisten voi olla hankala löytää harrastuspaikkoja. Vaikkapa työväenopistojen ryhmiin ilmoittautuminen vaatii tietynlaista kulturellista kompetenssia. Täytyy myös muistaa, että monet harrastukset maksavat."
Somalialaisilla urheilun harrastamiseen vaikuttaa jonkin verran myös muslimikulttuuri. Naiset eivät esimerkiksi voi esiintyä miesten nähden ilman kasvoja suojaavaa huivia. Pohjanpään mukaan pienillä parannuksilla saataisiin kuitenkin paljon aikaiseksi.
"Esimerkiksi kuntosalien erillisillä miesten ja naisten vuoroilla voisi olla merkitystä."
Somalialaiset
lähes täysraittiita
Vaikka maahanmuuttajat liikkuvatkin suomalaisia niukemmin, he elävät terveellisesti kun mitataan alkoholin käyttöä ja tupakointia.
Somalialaiset muslimit ovat täysraittiita, ja myös vietnamilaisnaiset juovat hyvin vähän alkoholia. Humalahakuisesti viinaksia tuhoavat venäläiset ja virolaiset, mutta hekään eivät yllä samoihin kulutusmääriin suomalaisten kanssa.
Somalialais- ja vietnamilaisnaiset pitävät kärkipaikkaa myös tupakoimattomuudessa: heistä vain pari prosenttia polttaa. Vietnamilaiset miehet taasen sauhuttelevat lähes tuplasti suomalaisia enemmän. Myös venäläiset ja virolaiset miehet tupakoivat hieman kantaväestöä ahkerammin.