"Minä yritin etsiä yksin töitä puoli vuotta, mutta en tiennyt, mitä olisi pitänyt tehdä. Monet maahanmuuttajat ovat samassa tilanteessa. He eivät tiedä, mistä aloittaa."
Bulgarialainen erityisopettaja Lidiya Sirkkavaara on asunut Oulussa jo neljä ja puoli vuotta. Elokuussa hän aloittaa työt Onnelan lastenkodissa, ensimmäisessä työpaikassaan Suomessa.
Puheessa kuuluu yhä vahva korostus, mutta tulevan työnsä kannalta Sirkkavaaralla on jotain paljon tärkeämpää kuin virheetön kielitaito.
"Lastenkodissa hoitajan tehtävä on antaa lapsille rakkautta ja turvaa. Monta vuotta se oli minun ammattini, ja on ollut vaikeaa olla pois lasten luota. Nyt minä voin taas antaa lapsille sydämeni."
Sirkkavaara on yksi 51 työnhakijasta, jotka olivat mukana kaksi ja puoli vuotta kestäneessä maahanmuuttajien työllisyyttä edistävässä projektissa.
Sirkkavaara ja Perusta lähtöisin oleva Luz Peltoniemi kiittelevät projektia kilpaa. "Moni maahanmuuttaja ei pärjää työnhaussa ilman suomalaista koordinaattoria, täältä me saimme tarvittavan avun", Sirkkavaara summaa.
Kotimaassaan Perussa asianajaksi valmistunut Peltoniemi sai valmennusjakson aikana apua myös tutkinnon rinnastamisprosessissa.
"Mielelläni vielä joskus palaisin ammattiini, mutta tutkintojen rinnastaminen saattaa viedä aikaa. Luultavasti minun on vielä suoritettava lisäopintojakin", Peltoniemi selittää.
Hän aloittaa elokuussa työt Oulun maahanmuuttajatoimistossa.
Oulussa toteutetun hankkeen aikana neljä ryhmää kävi läpi viiden kuukauden koulutusjakson ja sen jälkeen puolen vuoden työharjoittelun.
"Kunnissa olisi selvästi tarvetta vastaavalle pysyvälle toiminnalle. Maahanmuuttajilta puuttuu sekä rutiinit että kontaktit työnhaussa ja toisaalta työnantajat eivät tiedä, mistä heitä tavoittaa", projektin vetäjänä toimiva koulutuskoordinaattori Jaana Liukkonen huomauttaa.
Lisäksi moni maahanmuuttaja kohtaa edelleen työnantajan sijaan ennakkoluulojen muurin. Vierasperäisellä nimellä varustettu vastaehdokas tekee pekka peltoloista houkuttelevan helppoja palkollisia, vaikka maahanmuuttajalla olisi parempi koulutus ja vuosien työkokemus.
"Monet työnantajat mieltävät maahanmuuttajat harjoittelijoiksi. Siinä missä suomalaiset otetaan työnhakijoina, ulkomaalainen otetaan samalle paikalle harjoittelemaan", työhönvalmentajana projektissa toimiva Lumi Marja Kuusisalo huomauttaa.
Hän ihmettelee työnantajien arkuutta palkata maahanmuuttajia.
"Etenkin miehillä tuntuu olevan vaikeuksia löytää töitä vaikka edellytykset olisivat hyvät. Jatkuvasti puhutaan työtyöperäisen maahanmuuton tarpeesta vaikka meillä on jo olemassa reservi, joka on jo kotoutunut Suomeen."