Maahanmuuttajille suunnatun opetuksen kysyntä kasvaa. Maahanmuuttajien määrä Suomessa on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana ja ennusteiden mukaan kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Kovan kysynnän vuoksi Ouluun jouduttiin vuoden vaihteessa perustamaan kesken lukuvuoden uusi maahanmuuttajakoululaisille tarkoitettu ryhmä, jossa juuri maahan tulleet lapset valmistautuvat siirtymään yleisopetuksen piiriin suomalaislasten keskuuteen.
Oulun kaupungin maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Raimo Salo kertoo, että valmistavaan opetukseen olisi paikoitellen tulijoita tarjontaa enemmän. Kysyntään vaikuttaa seutuyhteistyö. Osa Oulun seudun kunnista ostaa maahanmuuttaja-asukkailleen valmistavan opetuksen tunnit Oululta.
Valmistavaan opetukseen osallistui valtakunnallisesti vuonna 2006 yli 1 700 maahanmuuttajaa. Vuotta aiemmin luku oli vajaat 1 500.
"Yhdeksi vuodeksi kasvu oli aikamoista. Aivan selvästi etenkin pienet kunnat ovat löytäneet tämän opetusmuodon," opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Opetushallituksesta valottaa.
Valmistava opetus vaatii opettajilta paljon. Eteen saattaa astella esimerkiksi lapsi, joka ei puhu sanaakaan suomea tai englantia.
"Opettajillemme täytyy nostaa hattua. Heidän vankan ammattitaitonsa ansiosta maahanmuuttajaoppilaat siirtyvät yleisopetukseen noin vuoden kuluttua," Raimo Salo selittää.
Ei suomen pakkosyöttöä
Valmistavan opetuksen jälkeen maahanmuuttajalapsi siirtyy yleisopetukseen. Tällä haavaa Oulun kouluissa yleisopetuksen vuosiluokilla 1.-9. on noin 300 oppilasta, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Tämä on noin kaksi prosenttia koko Oulun oppilasmäärästä. Luku vastaa pitkälti valtakunnallista linjaa. Koko maassa yleisopetuksen piirissä on runsaat 16 000 vieraskielistä.
Nissilän mukaan Suomen maahanmuuttajaopetuksesta otetaan oppia maailmalla. Toisin kuin joissakin muissa maissa, Suomessa maahanmuuttajalapselle tarjotaan suomen lisäksi myös hänen oman äidinkielensä opetusta. Opetusta annetaan vuosittain noin 50 eri kielessä. Oulussa maahanmuuttajien äidinkieltä tarjotaan tänä lukuvuonna 11 eri kielellä eli albaniaksi, arabiaksi, espanjaksi, italiaksi, japaniksi, kreikaksi, saksaksi, somaliksi, thaiksi, venäjäksi ja vietnamiksi.
"Suomessa ei pyritä uuden kohdekielen ja -kulttuurin pakkosyöttöön, vaan annamme mahdollisuuden oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja eteenpäin kehittämiseen", Nissilä selittää.
Suomessa maahanmuuttajaoppilailla on oikeus myös oman uskontonsa opetukseen. Oulussa pidetään ortodoksin, islamin ja katolisen uskonnon tunteja.
Valmistavassa opetuksessa aloitettu suomi toisena kielenä opetus eli niin sanottu S2-kieli jatkuu yleisopetuksessa yleensä koko kouluiän. Tarkoituksena on oppia kieli syntyperäisen suomalaisen lailla niin, että maahanmuuttaja hallitsee suomen puhumisen, lukemisen, kuullun ymmärtämisen, kirjoittamisen ja kieliopin.
S2:n järjestämisessä on kuntakohtaisia eroja. Oulu saa Opetushallitukselta kiitosta omasta toimintatavastaan. Toisin kuin monessa muussa kunnassa, suomea pyritään tarjoamaan maahanmuuttajalapsille koko perusopetuksen ajan useita tunteja viikossa.
"Oppilaan kannalta tämä on ehdoton etu," Salo sanoo.