Korkean koulutuksen ja mielenkiintoisen työn hankkiminen on Suomessa asuville maahanmuuttajanuorille vähintäänkin yhtä tärkeää kuin heidän valtaväestöön kuuluville ikätovereilleen.
Tutkimustoimisto 15/30 Researchin toteuttama tutkimus kertoo, että koulutusta arvostetaan maahanmuuttajaperheissä paljon. Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin Virosta, Venäjältä ja Somaliasta Suomeen muuttaneita nuoria.
-- Usein ajatellaan, että jos saamme tänne 100 000 maahanmuuttajaa, siitä saadaan 50 000 bussikuskia ja 50 000 sairaanhoitajaa, mutta ei se niin toimi, kritisoi tutkimuksen tekoon osallistunut tutkija Markus Keränen.
Maahanmuuttajanuoret haluaisivat muiden lailla tehdä mukavassa työporukassa koulutustaan vastaavaa työtä, jossa pääsisivät toteuttamaan itseään. Jos kiinnostavaa työtä ei löydy, kynnys lähteä Suomesta on monella heistä matala.
Ulkomaille muuttaminen tuntuu nuorista helpolta, sillä he osaavat monia kieliä ja tuntevat monia kulttuureja. Heillä on myös sukulaisia ja ystäviä monissa maissa, ja heitä kiinnostaisi nähdä maailmaa.
Somaliasta kuusivuotiaana tullut 23-vuotias Muhamed Mukhtar kertoo, että hänellä on sukua tai ystäviä Britanniassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.
-- Somaliassa asuvat enää vain isovanhemmat, jotka eivät suostu lähtemään.
Virosta yhdeksänvuotiaana Suomen muuttanut 21-vuotias Jesse Mäkirinne puolestaan sanoo, ettei miellä kuuluvansa mihinkään yhteen maahan.
-- Tunnen olevani maailmankansalainen, kosmopoliitti.
Tutkimustulosten perusteella tutkija Keränen pelkää, että Suomi menettää kaikkein kunnianhimoisimmat, koulutetuimmat ja kielitaitoisimmat maahanmuuttajanuoret ulkomaille.
Taloudellisen tiedotustoimiston, SEK PRO:n ja 15/30 Researchin ideoimassa laadullisessa tutkimuksessa tehtiin ryhmähaastatteluja maahanmuuttajanuorille ja Suomessa syntyneelle vertailuryhmälle. Ryhmä- ja yksilöhaastatteluihin osallistui yhteensä 55 nuorta.
Somaleilla suurin pelko tulevaisuudesta
Kun nuoret miettivät uramahdollisuuksiaan Suomessa, Virosta ja Venäjältä tulleet ovat aivan erilaisissa tunnelmissa kuin Somaliasta tulleet.
Virolais- ja venäläistaustaiset uskovat pärjäävänsä työmarkkinoilla hyvin ja saavansa etua kielitaidostaan. Somalitaustaiset nuoret puolestaan pelkäävät syrjintää.
-- Koulutusmahdollisuudet ovat Suomessa hyvät, mutta työpaikkaan on vaikea päästä, kun näytän erilaiselta ja minulla on erilainen nimi kuin muilla suomalaisilla, Mukhtar sanoo.
Sama kokemus on monilla muillakin tutkimukseen osallistuneilla somalialaistaustaisilla nuorilla. He ovatkin Keräsen arvion mukaan muuttamassa pois Suomesta selvästi todennäköisemmin kuin virolais- tai venäläistaustaiset ikätoverinsa.
Uskonto on somalitaustaisille nuorille tärkeää, ja osa heistä kertoo haluavansa muuttaa johonkin muslimimaahan. Moni heistä haaveilee palaavansa synnyinmaahansa, jos olot siellä rauhoittuvat. Usein paluuhaavetta elätellään yhdessä koko suvun ja muun somaliyhteisön kanssa.
-- Haluaisin nähdä, millainen maa Somalia on, jos sinne tulee rauha, Mukhtar toteaa.
-- Varmasti jokainen ymmärtää, että ihminen haluaa kokea myös oman kotimaansa.