Suomessa on tällä haavaa noin 1 600 asunnotonta nuorta. Kantaväestön nuoria selvästi heikompi tilanne on maahanmuuttajataustaisilla nuorilla, joilla ei aina ole edes tietoa asunnon hakemiseen liittyvistä asioista. Asia selviää aamulla julkistetusta nuorten asumista koskevasta tutkimuksesta.
Nuorten asunnottomuus kestää keskimäärin noin kolme kuukautta, maahanmuuttajanuorilla pitempään, jopa 1-2 vuotta.
- Etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla asunnottomuusjaksot olivat pitempiä, kertoi tutkija Seppo Laakso tutkimuksen tehneestä Kaupunkitutkimus TA:sta.
Yksin asuvilla maahanmuuttajanuorilla oli myös muita nuoria enemmän vaikeuksia selviytyä asumismenoista. Lähes puolet heistä koki selviävänsä asumismenoistaan huonosti tai erittäin huonosti, kun kantaväestöön kuuluvista yksin asuvista nuorista näin koki viidesosa.
Muita paremmin asumismenoista selvisi, jos ne pystyi jakamaan jonkun toisen kanssa.
Toiveet ja todellisuus - Nuorten asuminen 2014 -tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1 500:aa nuorta. Heistä parisataa oli vieraskielisiä.
Iältään haastatellut olivat 18-29-vuotiaita.
Nuorten asunnon haussa kapuloita rattaisiin laittavat Laakson mukaan muun maussa korkeat vuokrat, kilpailu samoista asunnoista ja suuret vuokravakuudet.
- Lisäksi tietämättömyys, miten hakea asuntoa, ja syrjinnän kokeminen olivat maahanmuuttajanuorilla yleisempiä ongelmia kuin muilla nuorilla, Laakso lisää.
Kaikista yksin asuvista nuorista syrjintää sanoi kokeneensa seitsemän prosenttia, vieraskielisistä 17 prosenttia. Kyse oli siis siitä, millaisena nuoret itse kokivat tilanteen.