Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa on hyvin vähän maanmuuttajia tai heidän lapsiaan, vaikka tavoitteena on korkeakoulutuksen kansainvälistyminen. Opettajista ja tutkijoista maahanmuuttajien lapsia ei löydy juuri lainkaan.
Maahanmuuttajia koskeva havainto sisältyy Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen perjantaina julkaisemaan kirjaan Korkeakoulutus teoriassa - näkökulmia ja keskustelua. 11 artikkelia sisältävän kirjan ovat toimittaneet erikoistutkija Jani Ursin ja professori Jussi Välimaa.
Välimaa pitää tohtoriopiskelija David Hoffmanin tekemää havaintoa merkittävänä. Asia olisi hyvä nostaa keskusteluun ja ryhtyä miettimään näiden ryhmien osuutta korkeakoulutuksessa.
- Ei pidä kuvitella, että kaikki on hyvin, kun joitakin huipputyyppejä saadaan muutamaksi vuodeksi Suomeen ja sitten he katoavat. Nämä kysymykset eivät ole pelkästään koulutuspoliittisia, vaan myös sosiaalipoliittisia, Välimaa painottaa.
Välimaan mukaan Suomen tietosuojalainsäädäntö estää etnisten ryhmien tilastoinnin tällaisiin tarkoituksiin. Siten maahanmuuttajien mitätön osuus yliopistoissa ei näy tilastollisesti.
Kielimuuri
ei ole este
Koulutuksen tasa-arvoa tarkastelevan artikkelin kirjoittanut Hoffman on Yhdysvaltain kansalainen. Hän on kerännyt tiedot maahanmuuttajien osuudesta muista lähteistä kuin suoraan virallisista tilastoista. Yhdysvalloissa useimmat huippuyliopistot tilastoivat täsmällisesti opettajien ja opiskelijoiden taustatekijöitä.
Välimaan mukaan aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajien lapsilla on vaikeuksia oppimistavoitteiden saavuttamisessa peruskoulussa.
Suomen kieltä hän ei kuitenkaan pidä akateemisen uran esteenä, koska englanti on monella alalla tieteen kieli. Yliopistojen vierailijoissa on useita, jotka puhuvat pelkästään englantia ja osaavat suomea huonosti.
- Jos haluamme, että ulkomaalaiset jäävät tänne rikastuttamaan järjestelmää, niin silloin pitää ottaa huomioon heidän käsityksensä yliopistojen arkisessa toiminnassa - mikä on oleellista. Tähän asti keskustelua ovat hallinneet suomalaisten stereotyyppiset käsitykset siitä, minkälaisia ulkomaalaiset ovat ja mitä he täältä haluavat. Sitten kysytään, mitä te ajattelette Suomesta, Välimaa kärjistää.