Päätös pakollisista turvapaikanhakijoiden siirroista näyttää karkaavan EU-mailta yhä kauemmas.
Riita maahanmuutosta vei huomion EU-huippukokouksessa Brysselissä, jossa EU-johtajat yrittivät avata pitkään jumissa olleita neuvotteluita turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin kritiikki pakollista turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelyä kohtaan sai tukea tutulta suunnalta.
Ainakin Unkarista, Tshekistä ja Slovakiasta kiiteltiin Tuskin arviota, jonka mukaan siirtojärjestely ei ole ollut tehokas, vaan on jakanut EU-maita.
Tshekin pääministeri Andrej Babish sanoi Tuskin sanoneen totuuden ja sen mitä Tshekissä ajatellaan.
- Kiintiöt eivät ole ratkaisu laittomaan maahanmuuttoon, vaan meidän pitää taistella salakuljettajien mafiaa vastaan.
Turvapaikkajärjestelmää on yritetty uudistaa maahanmuuttokriisin jälkimainingeissa. Vuonna 2015 pahimmillaan ollut kriisi osoitti, etteivät eturintamaan joutuneet maat pärjänneet yksin, vaan apua tarvittiin muilta EU-mailta.
Ratkaisuksi keksittiin turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen ohjelma, jonka puitteissa siirrettiin syksyyn mennessä 32 000 ihmistä. Samanlaista pysyvää järjestelyä etsitään nyt vastaisuuden varalle.
Enemmistöllä vai yksimielisesti?
Slovakian pääministeri Robert Ficon varoitti EU-maita jyräämästä turvapaikkasopua uudelleen läpi enemmistöpäätöksellä. Edellisellä kerralla pakollista siirtojärjestelyä vastustaneet Slovakia, Romania, Unkari ja Tshekki jyrättiin enemmistöpäätöksellä, ja maat velvoitettiin ottamaan turvapaikanhakijoita muiden mukana.
Suomi jätti äänestämättä, mutta on ottanut turvapaikanhakijat vastaan mukisematta.
- Päätös kiintiöistä todella jakoi Euroopan unionin ja meidän pitää tulevaisuudessa varoa tällaisia päätöksiä, Ficon varoitti.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomi toivoisi, että EU-maat puhuisivat maahanmuutosta laajemmin. Hänen mukaansa ei pitäisi keskittyä pelkästään sisäisiin siirtoihin ja solidaarisuuteen.
- Keskustelu tulee olemaan todennäköisesti hajanainen ja sekavakin. Katsotaan nyt, minkälaiseen johtopäätökseen siinä päästään, Sipilä ennakoi saavuttuaan Brysseliin.
Sipilä myönsi, ettei hän usko pakottavasta järjestelmästä löytyvän sopua.
Puolustusyhteistyötä Saksan ja Italian vedolla
Vuoden viimeiseen huippukokoukseen oli poimittu myös jotakin positiivista.
EU:n puolustusyhteistyö on edennyt poikkeuksellisen nopeasti, mitä EU-johtajat torstaina juhlistivat.
Pysyvä rakenteellinen yhteistyö kulkee ensialkuun varsinkin Saksan ja Italian vedolla. Ne johtavat molemmat neljää projektia, jotka käynnistetään yhteistyön puitteissa. Projekteja on yhteensä 17.
Ranska ja Kreikka johtavat kahta sekä Liettua, Belgia, Espanja, Slovakia ja Hollanti yhtä projektia. Johtovastuu annettiin niille maille, jotka olivat esittämässä hankkeita.
Suomen aktiivisuus uudessa puolustusyhteistyössä ratkeaa, kun yhteistyö etenee.
Ensivaiheessa Suomi menee mukaan tiivistämään kyberyhteistyötä, kehittämään joukkojen kenttäradiojärjestelmää sekä etsimään tapoja helpottaa sotakaluston liikuttelua EU:n sisällä. Euroopan puolustusvirasto ei anna osallistujalistoja vielä julki, joten on mahdotonta sanoa, onko kolme projektia paljon vai vähän muihin maihin verrattuna.