Eduskunnasta
Suomen satavuotias historia on ollut määrätietoista rakentamista. Se ei ole tietenkään ollut ainoastaan talojen rakentamista, vaan kokonaisvaltaista maamme rakentamista mukaan lukien hyvä hallinto, talouspolitiikkaa ja turvallisuus. Onhan toki tänäänkin kasvavan talouden merkki, kun rakennustelineitä ja -nostureita pystytetään. Joskus pitää purkaa, mutta toivottavasti vain uuden ja paremman tieltä.
Marraskuussa sosiaali- ja terveysministeriö täytti sata. Vaikeasta ja vaivalloisesta alusta huolimatta vähäväkinen ja -varainenkin kansa panosti hyvinvointiin. Sata vuotta sitten saatiin kahdeksantuntinen työpäivä. Äitiyspakkaus täytti hiljan kahdeksankymmentä ollen edelleenkin valovoimainen sosiaalinen innovaatio. Tänään sen nimestä kiistellään ja kieli poskessa; pieniäkö ovat lopulta murheemme? Mielestäni äitiyspakkauksen loistoa ei himmennä, vaikka se olisi jatkossa vaikkapa vauva- ja perhepakkaus. Nimiasiaa ja Kelan toimintaa valvoo eduskunta, kuten perustuslain 36 § määrää.
Sadan vuoden rakennustyö on mahdollistanut. Meillä on maksuton koulutus ja kattava terveydenhoito. Aikanaan peruskoulu ja kansanterveyslaki lisäsivät alueellista ja väestöllistä tasa-arvoa maahamme. Sittemmin kansanterveyslain mukaiset kuntainliitot purettiin – uuden tieltä.
Yksi toisensa jälkeen perustetuista ministeriöistä saavuttaa näinä aikoina korkean iän. Ne todistavat määrätietoisesta työstä isänmaan hyväksi. Opetus- ja kulttuuriministeriötä edelsi ”keisarillisen Suomen senaatin kirkollistoimituskunta”, vuodesta 1917 lähtien kirkollis- ja opetusasiaintoimikunta. Sitä mukaa kun kirkolliset tehtävät ovat vähenivät, nimi muuttui. Toimituskunnista tuli ministeriöitä, senaattoreista ministereitä.
Yhtä kaikki, niin kirkon kuin koulunkin tehtävät ovat tärkeitä. Peruskoulustamme voimme olla Pisa-tutkimusten valossa edelleen ylpeitä, mutta löysätä ei saa. Koska meillä on valtion vaatima oppivelvollisuus, on valtion turvattava lapsen oikeus oppimiseen.
Valitettavasti hyvinvointimme puutteita mitataan leipäjonojen pituudessa ja syrjäytyneiden nuorten määrässä. Työtä pitää määrätietoisesti jatkaa, jotta yhteiskunnallinen ja väestöllinen tasa-arvo säilyvät. Ei yhteiskunta synny poliittisessa tyhjiössä saati arvotyhjiössä.
Instituutiot, virastot ja valtion hallinto täyttävät yksi toisensa jälkeen korkeita vuosia – nivotaan ne kaikki juhlavuoteemme. Erilliset juhlat ovat tervetulleita arkeen, Suomi100 on ollut monipuolisesti juhlittu vuosi.
Puolustusvoimat täyttää ensi vuonna sata vuotta. Senkään historia ei ole ollut itsestäänselvyys, mutta se teki kiistatta merkittävää historiaa toisen maailmansodan aikaan. Kiitos sotiemme veteraaneille, lotille ja kotirintamalle. Te turvasitte rakkaan itsenäisen Suomen.
Onnea satavuotias Suomi! Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulun odotusta lukijoille!
Kirjoittaja on kansanedustaja (sin.) ja sosiaali- ja terveysministeri Muohokselta.