Huoltoasemien ja teollisuusalueiden pilaantuneiden maa-ainesten löytyminen ei useinkaan tule alueen omistajille täytenä yllätyksenä, sillä asiaan on osattu varautua. Toisin on monessa pihapiirissä, jossa maan alle jääneet vanhat öljysäiliöt saattavat muistuttaa olemassaolostaan hetkenä minä hyvänsä.
Taloyhtiöissä ja omakotitaloissa on siirrytty enenevässä määrin kaukolämpöön, jolloin vanha öljysäiliö on ajan myötä unohdettu maan uumeniin.
"Kaikki taloyhtiöt eivät edes tiedä, että heidän pihapiiristään löytyy täysiäkin öljysäiliöitä. Sama tilanne voi olla myös omakotitaloissa", Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vanhempi rakennusmestari Matti Petänen kertoo.
Petänen toivoo, että taloyhtiöt tarkkailisivat omia öljysäiliöitään, sillä mahdolliset vuodot tulevat aina "hirveänä yllätyksenä". Osa käytöstä poistettujen säiliöiden omistajista on jopa jättänyt säiliön täyteen öljyä "ihan vaan kaiken varalta". Petänen muistuttaa, että öljysäiliöistä pääsee eroon huomattavasti halvemmalla siinä vaiheessa, kun ne ovat ehyitä.
Maan pilaantumisesta puhutaan yleensä suurien teollisuusalueiden ja -varastojen sekä huoltoasemien yhteydessä, mutta yhtä lailla ongelma saattaa ilmetä pienemmässäkin mittakaavassa.
"Paljon on Oulussa pieniä ja akuutteja tapauksia, jotka eivät edes vaadi kankeita byrokraattisia päätöksiä", Petänen selvittää.
Lain mukaan jokainen on velvollinen ilmoittamaan havaintonsa pilaantuneesta tai pilaantumisen uhkaamasta maasta.
Maaperä tutkittava ennen rakentamista
Pilaantuneiden maiden puhdistaminen on Oulussa erityisen ajankohtainen asia, koska uusien asuinalueiden rakentaminen vaatii maa-alueiden tarkastamisen ja tarvittaessa myös puhdistamisen.
Tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt yhteensä 14 puhdistuspäätöstä, joista kuusi kappaletta sijoittuu Oulun kaupungin alueelle. Petäsen mukaan päätösten lukumäärät eivät ole viime vuosien aikana paljon vaihdelleet, mutta kohteet ovat hieman muuttuneet. Huoltoasemien sijaan nyt puhdistetaan maa-alueita asutuksen tieltä.
Hyvänä esimerkkinä puhdistusta tarvitsevasta alueesta on radanvarsi Etu-Lyötyn ja Alppilan kohdalla.
Suurin osa puhdistustöistä on sellaisia, että maa-aines on vaihdettava kokonaan uuteen. Tämä on kallista, eikä lystin maksaja ole useinkaan se, joka likaantumisen on aiheuttanut. Pääsääntöisesti kulut maksaa kiinteistön omistaja tai rakennuttaja.
Osa maasta viedään luvalliseen käsittelypaikkaan, jollaisia on esimerkiksi Ruskossa ja Muhoksella.
"Oulun seudulle tarvittaisiin sellainen puhdistuspaikka, jossa maa voitaisiin käsitellä niin hyvin, että maasta saataisiin puhdasta tavaraa", rakennusmestari Petänen kertoo, ja sanoo lähimmän tällaisen paikan löytyvän Kemistä.
Tällä hetkellä suurin osa hyötykäyttöön päätyvästä pilaantuneesta maasta käytetään kaatopaikkojen täyttöön ja muotoiluun. Näin tapahtui kesällä, kun Caritas-korttelin jätemaata sijoitettiin Iinatin entiselle kaatopaikalle.
Kaakkurin asukkaat nostivat asiasta metelin, mutta Petänen toistaa jo kesällä julkisuuteen antamansa lausunnon.
"Kaakkurilaisille oikeasti paljon oleellisempi asia on Iinatin vanha kaatopaikka."