Historia on tehnyt Ukrainasta heterogeenisen. Sen eri alueilla on hyvin vähän yhteistä. Länsi-Ukraina kuului Puolaan, kunnes valtakunnan jaossa vuonna 1772 joutui Itävallan keisarikunnan osaksi. Ensimmäinen maailmansota palautti alueen Puolaan ja toinen heitti sen Neuvostoliittoon
Länsi-Ukrainan pieni Karpaatti-Ukraina kuului ensimmäiseen maailmansotaan Unkariin ja sotien välillä Tshekkoslovakiaan. Länsi-Ukraina on vahvasti länteen suuntautunut. Se on Nato-jäsenyydestä haaveilevan länsimielisen presidentti Viktor Justshenkon tukialue.
Itä-Ukraina joutui Venäjän vaikutuspiiriin jo Pietari Suuren aikaan. Teollistuminen lisäsi Itä-Ukrainan venäjämielisyyttä tuomalla sinne suuren venäläisen vähemmistön. Itä-Ukrainan teollisuusalue on Viktor Janukovitsin ehdoton tukialue. Hän puuhaa paitsi Naton vastaista kansanäänestystä, myös kansanäänestystä venäjänkielen nostamiseksi Ukrainan toiseksi viralliseksi kieleksi.
Keski-Ukrainassa oli varhaisella keskiajalla Kiovan ruhtinaskunta, josta kuitenkin muodostui pian naapurien temmellyskenttä. Liettuan ja Puolan ylivaltaa seurasi Venäjä. Puolan jako 1772 vakiinnutti tilanteen jakamalla nykyisen Ukrainan alueen Itävallan ja Venäjän kesken. Tämä raja säilyi Venäjän/Neuvostoliiton länsirajana aina toiseen maailmansotaan
Keski-Ukrainassa vahvin voima on Julia Timoshenkon liittouma. Tämä alue ei ole yhtä selkeän yksiselitteinen kuin itä ja länsi.