Kuusamo Pitkään jatkuneet hyiset kelit enteilevät hankalia aikoja kasvustolle ja kiinteistöille, sillä maa jäätyy nyt ripeään tahtiin.
Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologi Risto Mäkinen sanoo, että roudan aiheuttamat vauriot paljastuvat vasta loppukeväästä.
Tuoreimpien mittausten mukaan routaa on kuitenkin kertynyt monin paikoin niin vahvasti, että jäätymisen arvellaan aiheuttavan tuhoja kasvien ja puiden juurille.
Mäkisen mukaan luvuissa on isoja eroja, sillä lumi suojaa tehokkaasti maan jäätymistä. Pahimmillaan routa on painunut yli metrin syvyyteen, kunnon lumipeitteen suojaama maakerros on jäässä vain vähän.
Keväällä paljastuvien kasvustovaurioiden syynä voi olla myös viime syksyn kuivuus.
"Tämän vuoksi voi olla vaikea lopulta sanoa, mikä on roudan osuus", Risto Mäkinen muistuttaa.
Maaperää seurataan
kymmenissä pisteissä
Ympäristökeskus mittaa routaa ja lunta noin 40 pisteessä eri puolilla maata.
Oulun ja Lapin lääneissä mittauspisteitä on parikymmentä. Mäkisen mukaan verkosto ei ole siitä huolimatta riittävän tiheä, sillä alue on niin laaja. Roudan ja lumen kehittymistä seurataan kolmesti kuukaudessa tehtävillä mittauksilla.
Pakkastalvina ympäristökeskus saa kyselyjä routaluvuista loppukeväästä, kun maan jäätyminen on huipussaan.
"Pohjavesitilanne on nyt niin vaikea, että sitä on kyselty eniten ja routa on jäänyt vielä taka-alalle", Mäkinen kertoi.
Geologian tutkimuslaitoksella routaa on seurattu metsämaa-projektissa. Dosentti Raimo Sutinen GTK:n Rovaniemen yksiköstä arvioi, että metsän kannalta tilanne ei kuitenkaan näytä vielä tässä vaiheessa kovin hankalalta. Esimerkiksi kuusikkometsissä routaa on vasta muutamia kymmeniä senttejä.
"Tilanne on mielenkiintoinen, koska lunta on näin vähän. Toistaiseksi ei kuitenkaan olla vielä niin kriittisissä arvoissa, että juuristot olisivat vaarassa", Raimo Sutinen arvioi.
Tutkijoille tietoa
kaikilla keleillä
Oulangan biologisen aseman kenttämestarille Juho Palosaarelle talven routalukemat ovat jo tuttua katseltavaa.
Oulangalla routaa on mitattu vuosikymmenet kuivilta mailta, kosteikoilta ja soilta. Lisäksi soille on tehty myös palsakoealueita, jotka puhdistetaan lumesta läpi talven. Mittauspisteitä on kaikkiaan 17. Niitä on vähennetty, koska osa kohteista oli saman tyyppisillä alueilla. Lukuja kerätään tausta-aineistoksi tutkijoille.
Tämän talven tilanne näkyy hyvin biologisen aseman lähellä olevalla mittauspisteellä: routa on painunut jo tämän viikon keskiviikkona 124 senttimetriin. Lunta on kertynyt 45 senttiä.
Torstaina pakkanen paukkuu 30:ssa asteessa. Ennätys Oulangalla mitattiin tiistaita vasten yöllä, jolloin elohopea laski 41,9 pakkaselle.
"Routa painuu vielä parin päivän ajan, vaikka tulee lauhat kelit", Palosaari kertoo.
Palosaarella ja hänen apunaan olevalla kahdella tutkimustietojen kerääjällä riittää liikettä kelillä kuin kelillä.
Oulangan biologinen asema hoitaa omien tutkimuskohteiden ohella tiedonkeruun myös Metsätutkimuslaitoksen perustamalta Karhujärven tutkimusalueelta. Vastuulla on myös Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatua seuraavan Emep-aseman päivittäinen suotimien vaihto sekä manuaalisesti koottavien tietojen kokoaminen. Osan mittaustiedoista Ilmatieteen laitos saa suoraan sähköisesti.
"Mittaustulosten kerääminen on tarkkaa työtä. Niiden on oltava luotettavia, että tulokset ovat vertailukelpoisia", Juho Palosaari kertoi.
