Maa- ja metsätalousministeriön hajasijoitusta puuhataan pehmein keinoin. Henkilökunnalta kysytään ensin, ketkä olisivat valmiita muuttamaan vapaaehtoisesti, ja mikä kaupunki kelpaisi asuinpaikaksi. Lähdössä olevaan kyselyyn aikaa viisi viikkoa aikaa vastata.
Osaa ministeriön toiminnoista ollaan siirtämässä johonkin maakuntakeskukseen, jossa sijaitsee myös TE-keskus. Hämeenlinna on mukana kisassa, sillä kaupungista löytyy suuri sivutoimipiste. Valtioneuvoston päätettäväksi asia tulisi talvella.
Asianomainen henkilökunta on poikkeuksetta vastustanut tiukasti, kun valtionhallinnon yksikköjä on siirretty pois Helsingistä. Maa- ja metsätalousministeriössä ollaankin nyt varoen liikkeellä. Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen ei ryhdy yksilöimään, mitkä yksiköt alueelliseen toimipisteeseen siirrettäisiin.
"Se ratkeaa aika pitkälle siihen, kun nähdään, millaista henkilöstöä olisi nopealla aikavälillä käytössä uuden pisteen avaamiseen", Vaittinen toteaa.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) ei suostu edes sanomaan, tapahtuuko hajasijoitus aivan varmasti.
"Päätöksiä ei vielä ole tehty. Tässä edetään sillä tavalla, että kysytään henkilökunnan mielipidettä ja sillä on hyvin ratkaiseva merkitys", Korkeaoja sanoo.
Voisiko maa- ja metsätalousministeriön henkilökunta siis estää koko hankkeen? "Olen päättänyt, etten arvioi sitä asiaa, ennen kuin nähdään, mitkä ovat tulokset", Korkeaoja toteaa.
Helsingistä maakuntiin ollaan siirtämässä ministeriön ja sen tiedotuspalvelukeskuksen (TIKE) toimintoja, jotka eivät vaadi päivittäistä kasvokkaista yhteyttä poliittisen valmisteluelinten kanssa.
Jos muuttohalua löytyy, voitaisiin uusi piste avata vuosina 2005 tai 2006. Toinen vaihtoehto on toimintojen siirto eläköitymisen kautta. Silloin puhuttaisiin Vaittisen mukaan vuosikymmenen loppuvuosista. Ministeriön keski-ikä on tällä hetkellä 42 vuotta.
Runnomisratkaisu?
"Jos sille pitää saada henkilökunnan siunaus, niin mitään ei tapahdu", sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa pitkään istunut kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.).
Pulliaisen mukaan valiokunta on pitänyt yllä keskustelua ministeriön hajasijoituksesta; sitä yritettiin jo 2001 maaseutuvirasto-nimikkeellä. Ministeriön henkilökunta on vastustanut muuttoa kiivaasti.
Pulliaisen mukaan kyse on poliittisesta tahdosta. Tarvitaan runnomisratkaisu, jossa keskusta on ratkaisevassa asemassa. Korkeaoja puolestaan muistuttaa, että jo edellinen hallitus olisi halutessaan voinut hajasijoittaa myös osia maa- ja metsätalousministeriöstä.
"Voi olla, että keskusta on siinä nöyrä, mutta jos minulta henkilökohtaisesti kysytään, en olisi niin nöyrä, että rupeaisin kovin pitkälle kuuntelemaan", toteaa nivalalainen kansanedustaja Pekka Vilkuna (kesk.).
Hänen mielestään ei ole oikein, että helsinkiläisillä on valta päättää työpaikkojensa sijainnista, kun muissa maakunnissa on pakko muuttaa työn perässä.
Kansanedustaja Liisa Jaakonsaarenkaan (sd.) mielestä henkilökunnan vastustus ei saa olla muutoksen este. "Täytyy pystyä löytämään rakentava tasapaino muutoksen ja vastustuksen välille", Jaakonsaari sanoo.
Maa -ja metsätalousministeriön Akavan pääluottamusmiehen, ylitarkastaja Juha Palosen pääosa työntekijöistä ei halua lähteä muualle. Usein esteenä ovat puolison työt ja lasten koulutus. Toki joukossa on niitäkin, jotka muuttaisivat mielellään takaisin kotiseudulleen.
Työntekijöille on luvattu, että muuttaminen on vapaaehtoista. Tosin se voi olla urakehityksen kannalta välttämätöntä.
"Jos toimintaa merkittävästi siirtyy uudelle paikkakunnalle, vanhalle paikkakunnalle jääminen merkitsee urakehityksen taantumista tai pysähtymistä", Palonen harmittelee.
Pitkät välimatkat rasite
Pohjois-Suomessa toimipistekisassa ovat mukana Oulu, Kajaani ja Rovaniemi. Maa- ja metsätalousministeriön aikaisemmassa alueellistamisselvityksessä arvioitiin , että muutto toisi vaiheittain noin 150 henkilötyövuotta.
TE-keskusten johtajat saivat keväällä ministeriöltä vastattavakseen kyselyn, jossa tiedusteltiin muun muassa paikkakunnan kulkuyhteyksiä ja asuinympäristöä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski saikin luetella kyselyyn pitkän listan Oulun etuja.
"Tuskinpa kovin moni lähtee muuttamaan", Helaakoski miettii. Hän epäilee, että loppujen lopuksi toimipisteen henkilökunta tullaan rekrytoimaan paikan päältä.
Pohjoisessa ollaan helsinkiläistyöntekijöiden näkökulmasta kaukana. Lahti ja Hämeenlinna saattavat houkutella enemmän. Näin arvelee myös Akavan Palonen. Kainuun TE-keskuksen johtaja Alpo Jokelainen ei usko Kajaanin mahdollisuuksiin. Kyselyn kysymykset oli hänen mielestään laadittu tavalla, jotka viittaavat Lahteen tai Hämeenlinnaan. Kajaanista ei aivan helpolla ehdi kymmeneksi aamupalaveriin Helsinkiin tai Brysseliin.