Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö kiistää ole­van­sa syypää häi­riö­su­si­kan­nan li­sään­ty­mi­seen

Maa- ja metsätalousministeriö kiistää olevansa syypää siihen, ettei häirikkösusia ole saatu kuriin. Ministeriön mukaan näiden eläinten tappolupia on myönnetty, jos tarve luvalle on ollut todellinen.

EU:n komissiossa vierailleen suomalaisen susilähetystön mukaan maa- ja metsätalousministeriö on yllättäen osoittautunut suurimmaksi syypääksi siihen, ettei Itä- ja Pohjois-Suomen häirikkösusia ole saatu kuriin.
EU:n komissiossa vierailleen suomalaisen susilähetystön mukaan maa- ja metsätalousministeriö on yllättäen osoittautunut suurimmaksi syypääksi siihen, ettei Itä- ja Pohjois-Suomen häirikkösusia ole saatu kuriin.

Maa- ja metsätalousministeriö kiistää olevansa syypää siihen, ettei häirikkösusia ole saatu kuriin. Ministeriön mukaan näiden eläinten tappolupia on myönnetty, jos tarve luvalle on ollut todellinen. -- Lupia on myönnetty sen verran paljon, että EU:n komissio on haastanut meidät siitä oikeuteen. Silloin ei voi sanoa, että ministeriö on myöntänyt lupia liian vähän, ylijohtaja Seppo Havu ministeriön kala- ja riistaosastolta vertasi STT:lle.

Havun mukaan petoasioissa Brysselissä käyville lähetystöille kerrotaan, että kyse on kansallisesta asiasta. Tästä syntyy harhakuva, että jäsenvaltiot voivat täysin vapaasti harkita, miten ne soveltavat poikkeussääntöjä ja myöntävät tappolupia. -- Mutta se ei käy päinsä. Me olemme kokeilleet sitä, ja nyt meidät on haastettu EY:n tuomioistuimeen.

Jos nykykäytäntöön halutaan jotakin muutoksia, oikea osoite on Havun mukaan komissio, ei ministeriö. EU-Komissio vei Suomen valtion tuomioistuimeen syyskuussa. Komission mielestä Suomi rikkoo luontodirektiiviä myöntämällä susien kaatolupia liian kevein perustein. EU luokittelee suden erittäin uhanalaisiin eläimiin.

Susilähetystön mielestä komission nostama kanne oli sikäli hyvä, että se painosti maa- ja metsätalousministeriön lopulta viimeistelemään hoitosuunnitelman, jonka turvin asiaan voidaan nyt saada sopuratkaisu.

Hoitosuunnitelma jakaa Suomen kolmeen uuteen kannanhoitoalueeseen, jotka ovat läntinen Suomi, poronhoitoalue ja itäinen Suomi. Suomen vajaasta parista sadasta sudesta suurin osa elää maan itäosissa.

Poronhoitoalueella tai itäisessä Suomessa ei ole tarvetta lisätä susikantaa. Itäosia sudet voisivat kuitenkin asuttaa nykyistä tasaisemmin. Länsi-Suomessa eläimille sen sijaan olisi vielä tilaa. Susien lukumäärälle ei suunnitelmassa aseteta tavoitteita.

Lähetystön tavoitteena oli selvittää omien kokemusten perusteella komissiolle, että eräissä osissa maata sudet ja niiden pelko haittaavat jatkuvasti ihmisten elämää.

Komissiolle luovutettiin matkan aikana myös MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän allekirjoittama vetoomus, jossa muistutetaan maaseudun asukkaiden kasvavasta huolesta.

Ilmoita asiavirheestä