Kymmenestä Linux-klusterista koostuva materiaalitutkimuksen kansallinen laskentaverkko M-grid on yksi maailman ensimmäisiä tuotantokäytössä olevia gridejä eli hilajärjestelmiä. Laskentateholtaan se on Suomen suurin järjestelmä, jonka teoreettinen kokonaiskapasiteetti on 2,5 teraflopsia eli 2,5 tuhatta miljardia laskutoimitusta sekunnissa.
Teho kasvaa entisestään kun tieteen tietotekniikan keskus CSC:n hankkiman Sepeli-klusterin laajennusosa saadaan käyttöön. M-grid on samalla osa NorduGridiä, johon kuuluu yli 50 klusteria pääasiassa Pohjoismaista.
M-grid antaa tutkijoille mahdollisuuden lähettää laskentatehtäviä joustavasti eri puolilla Suomea sijaitseviin tietokoneisiin.
Grid-liittymä otettiin käyttöön syksyn alussa ja CSC:n uuden klusterin Sepelin ensimmäinen vaihe liitettiin mukaan marraskuussa. Uusi tekniikka tehostaa resurssien käyttöä, koska grid-väliohjelmisto valitsee automaattisesti vapaana olevan koneen.
M-grid-verkostoa käytetään laaja-alaisesti fysiikan, kemian, ja nanotieteen ongelmien tutkimukseen. Pääosa tutkimuksesta on sovellushakuista, kuten nanorakenteiden ominaisuuksien parantamista, lääkeaineiden kuljetusmekanismien kehitystä tai uusien lujien materiaalien etsimistä.
Osa on puhdasta perustutkimusta, kuten uusien molekyylien etsimistä ja atomien välisten vuorovaikutusten ymmärryksen hakemista sekä hiukkasfysiikan kokeiden fysiikan simulointia ja analyysia.
M-grid pohjautuu pääosin HP:n ProLiant -palvelimiin, joiden suorittimina ovat 64-bittiset AMD Opteron -prosessorit, yhteensä 642 kpl. Palvelimet on ryhmitelty kymmeneksi erikokoiseksi klusteriksi, joita voidaan käyttää sekä paikallisesti että yhteisesti NorduGrid ARC -väliohjelmistolla toteutetun grid-liittymän kautta.
Hankkeessa ovat mukana Teknillisen korkeakoulun fysiikan laboratorio, Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitos ja kemian laitos, Fysiikan tutkimuslaitos HIP, Jyväskylän yliopiston fysiikan ja kemian laitokset, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan osasto, Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitos ja teknillisen laskennan instituutti, Turun yliopiston fysiikan laitos, Oulun yliopiston biokemian, kemian ja fysikaalisten tieteiden laitokset sekä Tieteen tietotekniikan keskus CSC.
Tietokonehankinnan on tässä laajuudessa mahdollistanut Suomen Akatemian infrastruktuurirahoitus.