Lasin ja keramiikan muotoilija, professori Heikki Orvola pitelee käsissään suunnittelemansa Bebop-astiaston teekannua. Sen kubistisen kulmikkaat kuviot tuntuvat liikkuvan bebop-jazzin elegantissa tahdissa. Samanhenkiset kuviot ovat korkeassa uniikkimaljassa työhuoneen viereisellä hyllyllä.
Orvolan musiikinharrastus näkyy hänen suunnittelemissa esineissä ja niiden kuvioissa.
"Työprojektin alkuvaihe on useimmiten Leningrad-sinfonian allegretto," kirjoittaa Mirja Orvola Pohjoisen vuonna 2000 kustantamassa Craft Design Heikki Orvola -kirjassa .
Bebop -kannussa on muutakin tuttua. Venäläistä 1910-luvun avantgardistista kuvataidetta, josta etenkin 1980-luvun alkupuolella kiersi näyttelyitä Euroopassa.
"Oulun Lyseossa kuvaamataidon opettajiani olivat Matti Mikkola, Eeli Aalto ja Juhani Hakalahti," Orvola muistelee.
Hakalahden opetuksen ja taiteen hän sanoo vaikuttaneen voimakkaimmin.
Lyseolainen Heikki Orvola piirsi ja maalasi ja oli kiinnostunut taideteollisuudesta. Kun muut pojat jännittivät urheilukilpailuja, Orvola jännitti, miten suomalaiset muotoilijat menestyvät maailmalla taideteollisuuskilpailuissa.
Iltaisin hän viihtyi Pohjan Somen näyteikkunan takana ihailemassa Kyllikki Salmenhaaran keramiikkatöitä.
Legendaarisen Karppisen pariskunnan Pohjan Some oli pohjoisen Suomen ainoa taideteollisuusliike ja Orvolan mukaan yhtä tasokas kuin silloiset Arabian liikkeet etelämpänä.
Tyrnävältä kotoisin olleesta Kyllikki Salmenhaarasta (1915-1981) tulikin Orvolan ensimmäinen opettaja Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkalinjalla. Muotoilija muistelee lämmöllä entistä opettajaansa.
"Kyllikki painotti tekemistä ja tekniikkaa sekä konkreettista muotoa. Esineen pitää alkaa ja päättyä, hän aina sanoi."
Toinen opettaja Kaj Franck (1911-1989), sai Orvolan siirtymään opiskelun jälkeen Nuutajärven tehtaalle lasisuunnittelijaksi. Elettiin käyttölasisarjojen kulta-aikaa.
Moniosaiset lasistot tehtiin aina johonkin Arabian astiastoon. Niinpä esimerkiksi Orvolan suosittu Herttua-sarja alunperin valmistui 1969 Ulla Procopén jykevään Ruska-astiastoon.
Lasista tulikin Orvolan mielimateriaali. Mutta suunnittelija työstää sitä piirtäen. Keramiikan tunsi sormissaan. Käsillä tekemisen Orvola korvasi ompelemalla pienoistekstiiliteoksia. Neulomukset johtivat Marimekon kangasmallien suunnitteluun.
Orvolan tähän saakka yli nelikymmenvuotiseen työskentelyyn sisältyy astiastoja, lasistoja, tekstiilejä, kattiloita ja pannujakin. Musiikin ja kuvataiteiden lisäksi teoksissa näkee runsaasti vaikutteita muun muassa vanhasta Egyptistä ja itäisten kulttuurien muodoista ja väreistä.
Tällä hetkellä Orvola tunnetaan ehkä parhaiten jo 1996 markkinoille tulleesta 24h-astiastosta, jonka laajoissa ja pehmeänkaarevissa muodoissa on jotain perin juurin turvallista kiireen keskellä.
Orvola sanoo pilke silmäkulmassaan jäävänsä taideteollisuuden historiaan Kivi-kynttilätuikuistaan. Ne ovat olleet joka kodin taideteollisuutta vuodesta 1987.
Heikki Orvolan yleisöluento Muoto aineen tulkkina huomenna torstaina 13.3. klo 18.15 Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa, Kaarlenväylä 3.