Lauantai-iltana Oulussa pidetyn lavarunouden eli poetry slamin Suomen mestaruuskilpailun aloittava Helka Peuhkuri tekee yleisölle selväksi, että nyt kisataan ennen kaikkea sisällöillä.
Lahdesta pohjoiseen matkannut Peuhkuri lataa aforismejaan sellaisella pysähtyneellä hartaudella, että tyhmempikin tajuaa, ettei lavarunous ole mikään ilmakitaransoiton pikkuserkku.
Mutta jotain irrottelua paperisen lausunnan lomaan kaipaisi. Lavakarismaa, kiitos!
Onhan kahden edellisvuoden mestari, oululainen Jouko Saksio osoittanut ennen varsinaista kisaa, että runoilija, mikrofoni ja terävä runokynä ovat pistävä yhdistelmä.
Mutta Saksio ei kilpaile tänä vuonna maineesta, kunniasta ja mahdollisuudesta päästä edustamaan Suomea lajin MM-kisoihin Ranskaan.
Viisijäsenisen tuomariston on valittava nyt uusi mestari 15 kilpailijan joukosta. Voisiko se olla vaikkapa tamperelainen Pauli Karttunen, joka on jättänyt paperit kotiin ja luottaa lavalla ulkomuistiin ja eleisiin?
Niin ja tiiviyteen. Kisailijoille annettu kolmen minuutin aikaraja ei tee Karttusella tiukkaakaan, kun hän heittää ilmoille oman Rastas-runonsa, johon kuulija ehtii mukaan vasta alkusäkeiden jälkeen.
"...toiselta puolelta puoliso vastas tunnenhan sinut tunnenhan ties tuollainen kurja ja kunnoton mies missä lie viettänyt tämänkin yös..."
Tässähän on jo paloa ja vauhtia, mutta Tampereen mies ei ainakaan ensikierroksella näytä pärjäävän oululaisille Heidi Rundgrenille ja Kari Miettuselle, jotka saavat tuomareilta kovat pisteet.
Ihmekö tuo, sillä tuomaristo on Oulusta. Rundgrenkin saa komeat pisteet, vaikka ylittää puolella minuutilla annetun aikarajan.
Mutta ilta on vielä nuori ja varmasti illan viimeisillä tunneilla ratkeava mestaruus menee täysin oikealle miehelle tai naiselle.
Kunto ja varmuus ratkaisevat tässäkin kisassa. Toiselle kierrokselle pääsee kahdeksan kilpailijaa ja lopuksi voittaja ratkaistaan kahden finalistin kesken.
Mutta kuten monissa myöhäisillan urheiluriennoissa käy, niin uuden lavarunousmestarin nimi ei ole selvillä ennen lehden painoon menoa.