Lypsylehmiä laitetaan Suomessa teurastamolle turhan varhain, toteaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus tiistaina julkistetussa tutkimuksessa.
MTT:n mukaan parhaat lehmät kannattaa pitää karjassa mahdollisimman pitkään. Se on selvästi edullisempi vaihtoehto kuin uusien lehmien kasvattaminen hiehoista.
Tutkimusprofessori Pekka Huhtanen laskee, että suomalaiset maitotilat säästäisivät parikymmentä miljoonaa euroa vuodessa, jos lehmät poikisivat yhden kerran enemmän.
- Alenevien hintojen ja tukien markkinoilla on tärkeätä säästää tuotantokuluja. Karjan saisi uudistettua 30-40 prosenttiakin nykyistä halvemmalla, mutta kalleimmasta muuttuvasta menoerästä eli rehuista on vaikea tinkiä.
Suomessa on noin 320 000 lehmää.
Pakollinen syy joka toiselle poistolle
Kestävä lehmä -tutkimuksessa käytiin lävitse tarkkailukarjojen poistotietoja kahdesta maitomaakunnasta Hämeestä ja Pohjois-Savosta vuosina 2003-2004. Aineistoon kertyi yli 2 000 karjasta 16 000 teurastamolle lähetettyä lehmää.
Tutkijat arvioivat vain puolet poistoista pakollisiksi. Lehmällä oli poikimahalvaus, tai se ei tullut hoidoista huolimatta tiineeksi. Osa tiloista luopui kokonaan maidontuotannosta.
Suunnilleen yhtä usein oli kyse vapaaehtoisesta valinnasta. Isäntäväki moitti vaikkapa lehmän tuotosta tai lypsettävyyttä, utaretulehduksia tai hankalaa luonnetta.
- Uusi lehmä kyllä tuottaa tavallisesti paremmin maitoa kuin teurastamolle lähetetty, mutta erotus ei lähellekään korvaa uudistamiskustannuksia, toteaa tutkimusprofessori Huhtanen.
Hiehosta lehmä 2 000 eurolla
MTT:n tutkijat laskivat hiehon kasvattamisen lehmäksi maksavan noin 2 000 euroa. Summa käsittää ruokinnan lisäksi investoinnit, joita iso nuori karja vaatii.
Huhtasen mielestä "hiehoautomaatti" tulee kalliiksi. - Hiehoja kasvatetaan paljon, jotta lehmiä varttuisi kylliksi. Se taas johtaa vanhempien lehmien hävittämiseen ennen aikojaan.
Tutkimusprofessori Huhtasen mukaan lehmän ihannetuotantoikä riippuu yksilöstä ja maatilasta. Keskimäärin lehmää kannattaisi pitää neljän-viiden poikimisen ajan eli liki seitsemänvuotiaaksi.
Tuossa lukemassa Suomessa oltiin 1960-luvulla, mutta nykyisin keskivertolehmä viedään teurastamolle ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä. Maitoa se ehtii tuottaa vain kaksi ja puoli vuotta.
Lihantuotannolle
lisää edellytyksiä
Lehmien iän kasvattamisella olisi muitakin myönteisiä seurauksia. Kun yksilöitä seurattaisiin pidempään, lehmävalinta tehostuisi.
Kun lehmä poikisi useampia kertoja, voitaisiin ainakin osa siemennyksistä toteuttaa liharoduilla. Se loisi edellytyksiä kotimaiselle naudanlihan tuotannolle, joka ei enää vastaa kysyntää.
- Nyt liharotusiemennyksien osuus on hyvin pieni, koska tilat haluavat varmistaa lypsykarjan nopean uudistamisen, toteaa Pekka Huhtanen.
Muutos hyödyntäisi myös naudanlihatiloja, jotka toimivat välitysvasikoitten varassa.