Koekaniini, joka tällä kertaa on aito ja oikea ay-lehmä, tunkeutuu lypsyrobottiin. Lehmästä näkyy ulospäin oikeastaan vain takasorkat ja pieni vilaus päästä.
Robotti ryhtyy töihin. Tutkija Anna-Maija Aisla Helsingin yliopiston agroteknologian laitokselta istuu tuolillaan, seuraa tilannetta ja merkitsee elektroniseen laitteeseen lypsyvaiheita: vedinten pesu, vedinkuppien kiinnitys, lypsyvaihe ja lopuksi irrotus.
Samalla laitteet mittaavat lehmän hengitystaajuutta ja sorkkien askellusta. Lehmiltä mitataan myös sydänsähkökäyrä (ekg) sekä syke.
"Kaikki tallentuu kerralla järjestelmään", Aisla kehuu.
Erkkilän koulutilan pihattonavetassa Haapajärven ammattiopistolla on meneillään kahden viikon koejakso, jolla yritetään selvittää lehmien käyttäytymistä eri lypsytilanteissa.
Aislan lisäksi tutkijoina ovat hänen kollegansa Matti Pastell sekä lehmien hyvinvointitutkija Jutta Kaihilahti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.
Kaksi viiden lehmän ryhmää vierailee viikon sekä lypsyrobotilla että lypsyasemalla. Putkilypsylaitteita ei tässä kokeessa käytetä lainkaan. Kokeiden loppulausunnot saadaan ensi syksyyn mennessä.
Toimenpiteet myös videoidaan. Filmille on tallentunut oivaa toimintaelokuvamateriaalia, sillä lehmä oppii nopeasti, että tällä kertaa myös lypsyasemalta saa rehua lypsämisen kyytipojaksi.
"Sohvi yritti ensin ryömiä portin alta. Kun portti vihdoin aukaistiin, se laukkasi perille", Kaihilahti naureskelee.
Koulutilan navetta on pari vuotta vanha. Ammattiopiston rehtori Ilkka Heinonen haluaa muutakin tietoa lehmien hyvinvoinnista lypsytilanteessa kuin pelkän ulkoisen viestin.
"Jokainen näkee, onko lehmä ulkoisesti rauhallinen vai rauhaton. Mutta lehmän syke voi olla 200, vaikka se näyttäisikin rauhalliselta", Ilkka Heinonen tietää.
Heinosen mukaan eläinten terveys on tärkeintä, vaikka kyseessä on oppilaiden koulutuspaikka.
Rehtori on valmis vetämään johtopäätökset, mikäli suuria eroja eri lypsytapojen välillä tulee. Erot tulevat monta kertaa olosuhteista.
"Miten eläimiä yleensä hoidetaan. Siitä on paljon kiinni", Matti Pastell kuittaa. Haapajärvellä tilanne näyttää tutkijan silmään mainiolta.
"Nämä lehmät eivät vierasta ketään. Ne tulisivat vaikka syliin, jos pääsisivät", Jutta Kaihilahti vakuuttaa.
Kaihilahti arvelee, että jos robotti- ja lypsyasemalypsyjen välillä olisi merkittäviä eroja, ne olisivat tulleet jo esille. Kotieläintuotannon opettaja Erkki Kautto toteaa, että esimerkiksi utareeseen kohdistuva alipaine on aina sama, vaikka lypsytapa vaihtuisi.
Stressi ja pelko aiheuttavat solupitoisuuksien muutoksia maidossa. Hyväksi maidoksi lasketaan alle 250 000:n solulukemat. Erkkilän tilan viimeisin mitattu arvo on 35 000 huitteilla. Siitä saa arvosanan erinomainen.