Pesäpalloilija Sami Joukainen oli viime syksyn jatkosarjan jälkeen erittäin pettynyt. Tuolloin Puijon Pesistä edustanut Joukainen joutui jälleen kerran toteamaan, että kuopiolaiset eivät taistele mitaleista. Kolmas perättäinen lyöjäkuninkuus ja valinta toistamiseen Vuoden jokeriksi eivät joukkuelajien edustajaa enää lämmittäneet. Toukokuun lopulla 33 vuotta täyttävän Joukaisen olikin helppo vaihtaa maisemia, kun kutsu Karjalasta kajahti.
-- Pelien loputtua Kiteeltä otettiin yhteyttä. Loppujen lopuksi oli helppo päätös lähteä. Kultamitalia minä lähdin Kiteeltä hakemaan, sillä uraa ei ole enää monta vuotta jäljellä, 1+1-vuotisen sopimuksen allekirjoittanut Joukainen myöntää.
Vielä jouluun asti Joukainen harjoitteli Puijon mukana, mutta siitä eteenpäin suomensarjassa pelaavan PuPen kakkosjoukkueen kanssa. Kiteelle hän muutti vasta toukokuun alussa.
-- Kävin siellä talvella leireillä ja Espanjassa vietimme viikon joukkueen kanssa yhdessä. Perhe tulee Kiteelle tässä myöhemmin, mutta talo ja työ säilyvät edelleen Kuopiossa, fysioterapeuttina toimiva Joukainen kertoo.
-- Täällä kulttuuri on ihan erilaista ja hommat ovat seuran puolelta toimineet, Joukainen kehaisee.
Nälkää riittää
Joukainen on pelannut urallaan 256 pääsarjatason ottelua, ja lyönyt niissä 545 juoksua. Kiteen ja Puijon lisäksi Hämeenlinnan Paukun kasvatti on urallaan edustanut Riihimäen Pallonlyöjiä, Hyvinkään Tahkoa, Juvan Palloa ja Imatran Pallo-Veikkoja. Kaikkien aikojen lyöjätilastossa hän on kolmantena Simo Eerikäisen (847 juoksua) ja Sami Aholan (802) jälkeen. Mutta miehen mitalikaapissa on vain yksi hopea. Tämä tuli Tahkon riveissä vuonna 1996. Tätä taustaa vasten Joukaisen halu kirkastaa hopea kullaksi on täysin ymmärrettävää.
-- En usko, että urani loppuisi kuitenkaan kultaan, hän korostaa.
Joukainen pelasi välillä Ykköspesistä, jossa hän kypsyi todelliseksi kotiuttajaksi. Miehen omien sanojen mukaan perhelisäys rauhoitti hänen yksityiselämänsä, ja tämä näkyi myös pesiskentillä: Joukainen on viime vuodet takonut lyönneillään vastustajien ulkokentät reikäjuustoksi. Toissa kaudella hän teki Superin uuden ennätyksen kotiuttamalla etenijän 103 kertaa.
-- Joukaisen valtteja ovat erittäin kova osumavarmuus, sillä huonoja osumia on vähän. Monipuolisena lyöjänä hän lyö ympäri kenttää. Lisäksi hän osaa varren ja keskipompun, erään vastustajajoukkueen pelaaja arvioi Joukaisen ominaisuuksia.
Joukaisen valtteja ovat lisäksi se, että hän lyö tarkasti ja kovaa. Varsinkin vastustajan polttolinjapelaajat ovat usein hätää kärsimässä, kun hän tähtää suurimman osan lyönneistään luukkuihin, saumoihin tai rajoihin. Takakentällä kopparit saavat olla kuitenkin kumuralyönnin osalta rauhassa: sitä Joukainen ei lyö.
Syksy ratkaisee
Ennakkokaavailuissa Kitee on nimetty ylivoimaiseksi mestarisuosikiksi, ja paperilla joukkue onkin kovaa valuuttaa. Puijon tapaan Joukainen päässee Kiteellä kotiuttamaan nopeita etenijöitä, joten lyöjäkuninkaan koko lyöntiarsenaali on kesällä käytössä. Tätä taustaa vasten ei olekaan ihme, jos Joukainen kruunataan kauden päätteeksi neljännen kerran peräkkäin lyöntikuninkaaksi.
-- Tärkeintä on joukkueen menestys, mutta tottakai sitä haluaa tuoda oman panoksensa ja olla ratkaisevassa asemassa. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että keikkuisin siellä lyöjätilaston kärjessä, Joukainen sanoo. Tosipelit alkavat vasta syksyllä, ja pahat kielet vihjaisevat Joukaisen "jäätyneen" muutamana vuotena ratkaisupelien paineessa. Kuopiossa hänen harteillaan oli kuitenkin koko joukkueen kotiutusvastuu, mutta Kiteellä vastuunkantajia on enemmän.
Toinen asia on kuitenkin se, onko monta ykköskokkia saman sopan äärellä hyvä asia. Omalta osaltaan Joukainen on kuitenkin valmis rummuttamaan lyönneillänsä vastustajan väinämöiset suohon.