SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ei ole haudannut ajatusta laajasta, palkkamalttia tukevasta kokonaisratkaisusta, johon kytketään mukaan työttömyysturvaa, elvytystä ja koulutusta.
Hän varoittaa erityisesti työttömyyden rajusta kasvusta.
"Tilanne suorastaan huutaa yhteistä raamitusta, miten maata viedään eteenpäin. Ensi vuoden juhannukseen mennessä työttömiä voi olla jopa 300 000", Lyly sanoo. Syyskuussa työttömiä oli 192 000.
Lylyllä on tyly viesti niille, joiden mielestä taloudessa ollaan menossa jo kohti parempaa: vientiteollisuuden tilauksissa ei näy merkkejä siitä, että kriisi olisi ohi. Työttömyyden lisäksi julkisen talouden alijäämä painaa entistä kovemmin.
Hän lähettää vahvan vetoomuksen pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) ja valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle (kok.).
"Pääministerin ja valtiovarainministerin pitää aktivoitua kokonaisratkaisun saamiseksi. Odotan, että valtiovalta patistaa työmarkkinajärjestöjä nykyistä voimakkaammin kokoavaan ratkaisuun. Järjestöt ovat valmiita keskusteluihin."
Lylyn tavoitteena on kahden tai kolmen vuoden paketti, jolla tuetaan käynnissä jo olevia
ja eteen tulevia palkkaneuvotteluja.
"Sopimuksettomassa tilassa on nyt yli 100 000 työntekijää ja vuodenvaihteen jälkeen on tulossa iso ryväs. Kierros pitäisi nyt kyetä viemään yhdessä maaliin."
"Palkkaneuvottelujen tueksi tarvitaan raamisopimus, johon kuuluu työttömyysturva, sen rahoitus, elvytystoimia, koulutusta ja varautuminen seuraaviin kriiseihin", Lyly esittää.
Kriisivalmiutta Lyly parantaisi erityisillä yrityskohtaisilla puskureilla.
Lylyn ehdotus tiivistettynä on seuraava: yrityksille pitäisi antaa mahdollisuus kerätä verokevennyksin puskuria hyvinä aikoina, ja kun huonot ajat tulevat, tätä korvamerkittyä rahaa käytettäisiin koulutukseen.
Näin voitaisiin välttyä lomautuksilta ja irtisanomisilta.
EK:n asenne liian jyrkkä
Työnantajat päättivät vuonna 2007, ettei tulopoliittisia kokonaisratkaisuja enää tehdä. Lylykään ei puhu tuposta vaan joustavasta "sateenvarjomallista".Työnantajilta hän toivoo myös valmiutta etsiä uusia ratkaisuja.
"Kaipaan Elinkeinoelämän keskusliitolta uutta asennetta. Jyrkän kielteinen linjaus tulopoliittisiin sopimuksiin tehtiin ihan eri tilanteessa kuin missä nyt ollaan. Työnantajienkin kannattaisi miettiä, olisiko nyt sellainen kriisi, jossa sekä yrittäjien että työntekijöiden edun vuoksi kannattaisi vielä miettiä uudestaan", Lyly sanoo.
Hän pitää EK:n jyrkkää linjaa myös epäloogisena.
"Toisaalta pitäisi neuvotella alakohtaisesti, mutta toisesta suupielestä sanotaankin, että teknologiateollisuuden palkkaratkaisu on ankkuri, joka muidenkin pitää toteuttaa. EK on käytännössä palannut keskitettyyn ratkaisuun", Lyly kummastelee.