Pääkirjoitus

Ly­hyt­nä­köi­nen sääs­tö­koh­de

Lasten ja nuorten psykoterapia on Pohjois-Suomen kunnissa retuperällä.Alan ahdistus vain pahenee, kun Kela rajoittaa psykoterapia-hoidon tukea.

Lasten ja nuorten psykoterapia on Pohjois-Suomen kunnissa retuperällä. Alan ahdistus vain pahenee, kun Kela rajoittaa psykoterapia-hoidon tukea.

Kelan Pohjois-Suomen aluekeskus on ilmoittanut 80:lle psykoterapiaa tarvitsevalle nuorelle hoidon rajoittamisesta yhteen käyntikertaan viikossa. Nuoret ovat tähän saakka voineet käydä laitoksen poikkeusmäärärahojen turvin hoidossa kaksi tai kolme kertaa viikossa, tarpeen mukaan. Miltei kaikille heistä se on merkinnyt tietä kohti tervehtymistä. Siihen ei yksi viikoittainen psykoterapiakerta riitä asiantuntijoiden eikä potilaiden itsensäkään mielestä.

Erityisen hankala on tilanne niiden 40 lapsen ja nuoren kohdalla, joiden kuntoutushakemus on kokonaan siirretty odottamaan parempia aikoja. Vaikuttaa siltä, etteivät päättäjät kykene vieläkään tunnistamaan mielenterveyden vaivoja sairaudeksi. Eihän minkään fyysisen taudinkaan hoitoa lykätä tai hoitokorvauksia jätetä maksamatta kenenkään kohdalla, oli Kelan rahatilanne millainen tahansa.

Rahoituksen kutistaminen psykiatriselta kuntoutukselta toivottoman vähään ei kohdistu pelkästään lapsiin ja nuoriin. Alasajo koskee myös aikuispotilaita. Useimmilla aikuisilla on sentään tuloja, joilla maksaa itse välttämätön hoitonsa. Pahaan pulaan päätös kyllä ajaa monia heistäkin.

Kohti itsenäistä elämää suuntaaville nuorille ja lapsille eteen ilmestyvä musta aukko psykiatrisessa hoidossa on myös tulevaisuutta ajatellen kohtalokas. Miltei kaikki psyykkisesti huonovointiset nuoret tarvitsisivat useamman hoitokerran viikossa kyetäkseen selviämään koulusta tai opiskelusta. Jos ei jaksa ottaa vastaan tietoja ja taitoja, tulevaisuus näyttää lohduttomalta. Samalla kasvaa myös yhteiskunnan taakka tuleviksi vuosiksi. Moneen kertaan tutkimuksin vahvistettu tosiasia on, että koulutuksen puute ja pitkäaikaistyöttömyys kulkevat käsi kädessä.

Lasten psyykkisen terveydenhoidon onnettomasta tilanteesta kertoo paljon se, että lasten ja nuorten psykoterapian tarve yllätti poikkeusmäärärahaa tarjonneen Kelan ja rahoitusta myöntäneen sosiaali- ja terveysministeriön. Niin ei olisi käynyt, jos ongelmiin olisi tartuttu heti niiden ilmaannuttua. Kun niin ei tehty, parempi olisi kuitenkin toimia nyt kuin vasta vuosien päästä.

Hyvä kysymys sisältyi nuoren potilaan haastatteluun Kalevassa. Hän hämmästeli, kuinka Kelalla riittää rahoja psyyken kalliisiin lääkehoitoihin. Vaikka lääkehoidon korvaukset ovat välttämättömiä, vielä aiheellisempaa olisi korvata tuloksiltaan kestävämpää psykoterapiaa. Lääkkeiden avulla pahimmat oireet saadaan peitetyiksi, mutta eivät ne pysty opastamaan potilasta omaehtoiseen, pysyvään kuntoutumiseen. Siihen tarvitaan psykoterapiaa.

Rahapulassa tehty maksatusten hätäjarrutus on säästö, joka osoittautuu tulevaisuudessa tuhlaukseksi. Päättäjien on havahduttava huomaamaan uhka, josta asiantuntijat varoittavat. Korjauksen on tultava nopeasti.

Harkinnanvaraisesta kuntoutusrahasta päätetään budjettineuvotteluissa. Hallitus on osaltaan budjetin koonnut, mutta eduskunta hioo vielä yksityiskohtia. Nyt on tiedossa, paljonko kunnon psykoterapiaan olisi tarvittu rahaa tälle vuodelle. Sen tiedon perusteella päättäjien on osattava turvata ensi vuosi niin, että tänä syksynä koettu romahdus ei toistu.