400 vuotta täyttävän Kajaanin linnan tuhosta kertova lyhytelokuva kertoo myös Kainuusta ja alueen ihmisten sitkeydestä, Teemu Ruohonen, Aarno Kempas ja Tommi Liski elokuvan tekijätiimistä sanovat. Valmistumassa oleva vielä nimetön 20-minuuttinen elokuva pääsee näkyviin syyskuussa Kajaanin uudessa elokuvakeskuksessa Bio Rexissä.
"Kymmenen vuotta sitten tämän elokuvan teko olisi ollut vaikeata", käsikirjoittaja, ohjaaja ja leikkaaja Tommi Liski sanoo. Digitaalitekniikalla on nyt voitu rakentaa elokuvaan Kajaanin linna, jonka ulkonäöstä ei ole varmaa tietoa. Museovirasto on antanut asiantuntija-apuaan ja loput on kuviteltu taiteellisella vapaudella.
Kajaanin linnan räjäytykseen päättynyt piiritys vuonna 1716 on elokuvan tarinan runkona. 4 000 venäläistä piiritti Ämmäkoskessa sijaitsevaa linnaa, jossa oli muutama kymmenen suomalaista, pääosa siviilejä, naisia ja lapsia, vanhuksia ja raajarikkoja. He sinnittelivät pitkään.
Piiritys tapahtui oikeasti keskitalvella, mutta käytännön syistä elokuvan tapahtumat ajoittuvat kesään. Ei tiedetä varmasti, mitä linnassa tapahtui, mitä ihmisten päässä liikkui ja mitä heidän välillään tapahtui. Käsikirjoittaja Liskiä kiinnostaa historia ja sen pohjalta hän on taiteilijan vapaudella laatinut kertomuksen.
Elokuvaa kuvattiin neljä tiivistä päivää sekä aidoilla tapahtumapaikoilla linnassa ja rannalla sekä muualla Kainuussa. Aidon ajankuvan takia Linnansillan liikenne katkaistiin ajoittain kuvausten aikana. Kaikkiaan elokuvan tekemisessä on mukana noin 80 henkilöä, ydintuotantotyhmässä kymmenen. Paikallista osaamista on hyödynnetty.
"Hienoa on, että elokuvan yleisö voi kävellä näytöksestä tapahtumapaikalle katsomaan linnan raunioita", Tommi Liski sanoo.
Teemu Ruohonen tuotantoyhtiö JoppeMaailmasta toteaa, että Kainuussa on kuvattu monia elokuvia, mutta paikallista tuotantoa on kovin vähän. Paikallisia aiheitakin riittää.
Tarinat eivät ole
kaikille tuttuja
Kajaanin rauniolinna taitaa olla kaupunkilaisille vain sillan tukirakenne, sen historiaa ja tarinoita eivät kaikki tunne. Mutta Kajaanin linnan vaiheet ovat sekä paikallista että Suomen historiaa, ja linnan tapahtumat vaikuttivat maan myöhempiin vaiheisiin.
"Tarkoitus ei ole jäädä tähän yhteen elokuvaan, vaan toivottavasti se avaa uusia mahdollisuuksia", Ruohonen toivoo.
Ruohonen ja Kempas ovat valmistuneet luokanopettajiksi Kajaanista. Heitä kiinnostaa erityisesti mediakasvatus. Kajaanin linna -elokuva ei ole lapsille suunnattu eikä mediakasvatuksellinen, mutta miehet miettivät elokuvan roolia mediakasvatuksessa ja lasten ja nuorten kannustamista sisällöntuotantoon. Paikalliset aiheet ovat siinä otollisia.
Elokuva on maakunnallinen kehittämishanke ja se on saanut rahoitusta Kainuun liitolta.