Osa asuntovelallisista lapsiperheistä voi tulevaisuudessa ajautua maksuongelmiin, uskoo luottolaitos Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna. Syinä ennustukseen ovat lapsiperheiden tiukka taloudellinen tilanne, hallituksen päättämä korkovähennysoikeuden asteittainen vähentäminen ja Suomen muuta euroaluetta heikommat näkymät.
Finanssikonserni OP tiedotti tänään, että erityisesti lapsiperheet ovat tarttuneet pankin tarjoamaan lyhennysvapaakampanjaan, jonka aikana asuntovelasta menevät vain korot. Suosion voi olettaa jatkuvan, koska tuore hallitus on päättänyt laittaa lapsiperheiden etuudet leikkuriin tuoreessa hallitusohjelmassa.
- Olen huolissani siitä, että erityisesti lapsiperheet ovat tarttuneet lyhennysvapaisiin. Tämä kertoo korutonta kertomaa siitä, että lapsiperheet ovat vaikeuksissa. Lyhennysvapaat eivät mene Suomen talouden vauhdittamiseen vaan arjen syömävelkojen katteeksi, Pauna sanoo STT:lle.
Pankkiliiketoiminnasta vastaava johtaja Jouko Pölönen OP:sta perustelee lyhennysvapaita kansantalouden ja perheiden edulla.
- Kaikillahan on toive, että talous saataisiin nousuun. Lyhennysvapaat on tehty osittain siksi, että auttaisimme Suomen taloutta, Pölönen sanoo.
Korkojen nousu uhkaa
Pauna pelkää ongelmien kärjistyvän, koska Suomen talous jää ennusteiden mukaan jälkeen euroalueen kasvusta. Kun talouskasvu alkaa muulla euroalueella, korot nousevat.
- Ei tarvita kuin prosentin nousu euriborkorossa, ja kotitalouksilla on huomattavasti enemmän korkomenoja maksettavana ilman aiempaa korkojen vähennysoikeutta.
Tuoreen hallitusohjelman mukaan korkovähennyksiä alennetaan vuosittain 10 prosenttiyksikköä nykyisestä 65 prosentista aina 25 prosenttiin. Jos yhteiskuntasopimus jää solmimatta, poistetaan asuntolainan korkovähennysoikeus kokonaan.
Paunan mukaan asuntojen arvonnousu ei tuo lyhennysvapaiden käyttäjille turvaa tilanteessa, jossa noussut korkotaso pakottaa velallisen myymään asunnon samaan aikaan useiden myyjien kanssa. Toukokuussa myös Suomen Pankin varapääjohtaja Pentti Hakkarainen varoitti, että lyhennysvapaiden käyttö kasvattaa kotitalouksien velkatakkaa ja haavoittuvuutta.
OP:n Pölönen kiistää väitteet.
- Ei voi sanoa, että lyhennysvapaa kasvattaisi velkataakkaa, koska kotitalouksilla on ollut jo ennen lyhennysvapaita sama määrä velkaa. Olemme tarjonneet asiakkaille lyhennysvapaata, jotta rahaa jäisi esimerkiksi kulutukseen ja auttaisimme saamaan Suomen talouden nousuun.
Löyhä laina puhuttaa
OP:n Pölönen ja Hypon Pauna ovat erimielisiä siitä, miksi lyhennysvapaita tarvitaan. OP esittää lyhennysvapaat piristysruiskeena kansantaloudelle, mutta Pauna uumoilee raadollisempia syitä.
- Kun muiden pankkien asiakkailla ei tällaista lyhennystarvetta ole, niin miksi OP:n asiakkailla on? Onko otettu liikaa velkaa maksukykyyn nähden? Pauna sanoo.
Pölösen mukaan väite on erikoinen.
- Asuntolaina-asiakkaat ovat erittäin matalan riskin asiakkuuksia. Asuntolainaamisesta ei tullut pankeille juuri luottotappioita edes 1990-luvun lamassa. Jo asuntolainoja myönnettäessä katsotaan, että lainojen koot on mitoitettu asiakkaiden tuloihin. Asiakaskuntamme ei todellakaan ole ylivelkaantunutta, Pölönen sanoo.
OP:n lisäksi Danske Bank on tänä keväänä kampanjoinut lyhennysvapailla.