Pääkirjoitus

Ly­hen­nys­va­paa voi olla hyvä tapa el­vyt­tää ta­lout­ta

Useimmat Suomessa toimivat pankit aikovat tarjota laina-asiakkailleen lyhennysvapaita kuukausia asuntolainoihin ilman kuluja tai lainamarginaalin nostoa.

Useimmat Suomessa toimivat pankit aikovat tarjota laina-asiakkailleen lyhennysvapaita kuukausia asuntolainoihin ilman kuluja tai lainamarginaalin nostoa.

Kulutonta lyhennysvapaata ryhtyi ensiksi tarjoamaan OP-ryhmä näyttävällä julkisuuskampanjalla torstaina. Pian mukaan lähtivät muutkin pankit. Tosin Nordealla lyhennysvapaan kuluttomuus on kuulunut palveluvalikoimaan.

Mullistus ei ole järin suuri. Lyhennysvapaa, jossa lainanottaja on maksanut vain korot, on ollut pankkien palveluvalikoimassa tietyillä ehdoilla jo pitkään. Nyt houkuttelevuutta lisää kuluttomuus. Aiemmin pankki on saattanut periä useamman sata euroa kirjaamispalkkiona ja nostaa päälle päätteeksi korkomarginaalia.

Asiakas on joutunut miettimään kahteen kertaan, kannattaako lainapääomaa jättää sittenkään lyhentämättä, jos rahan hinta on noussut ja kulut lopulta kasvaneet.

Kuluton lyhennysvapaa on edullinen asiakkaille ja pankeille miltei riskitön, sillä vakuutena on asunto. Malli on pankeille myös liiketaloudellisesti järkevä. Korkotulot kasvavat, kun laina-aika venyy. Lisäksi on pankin etu, että moitteeton laina-asiakkuus jatkuu mahdollisimman pitkään.

Pankkien lyhennysvapaat voidaan nähdä kädenojennuksena kansantalouden elpymiselle. Lainan lyhennykseen menneen rahan toivotaan päätyvän kulutukseen ja sitä kautta piristävän Suomen taloutta kuten OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen huomautti.

Ajatus ei ole pelkkää hurskastelua. Pankkialan tehtäviin kuuluukin pitää talouden rattaat pyörimässä. OP-ryhmässä on laskettu, että kulutukseen voisi vapautua yli miljardi euroa, jos puolet pankin asuntolaina-asiakkaista ottaisi lyhennysvapaan.