Luvatut työ­pai­kat antavat odottaa

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) on huolissaan Suomen työllisyyskehityksestä. Sen sijaan, että työpaikkojen määrä lisääntyisi hallituksen tavoitteiden mukaisesti, työllisyys on vähentynyt.

"Äkillinen kriisi ei uhkaa, mutta tällä menolla valutaan pikkuhiljaa tilanteeseen, jota voisi jo luonnehtia kriisiksi", valtiosihteeri Raimo Sailas toteaa.
"Äkillinen kriisi ei uhkaa, mutta tällä menolla valutaan pikkuhiljaa tilanteeseen, jota voisi jo luonnehtia kriisiksi", valtiosihteeri Raimo Sailas toteaa.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) on huolissaan Suomen työllisyyskehityksestä. Sen sijaan, että työpaikkojen määrä lisääntyisi hallituksen tavoitteiden mukaisesti, työllisyys on vähentynyt.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen talouspolitiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettu työllisyyden lisääminen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun eli vuoteen 2007 mennessä.

100 000 työpaikan lisäyksellä hallitus pyrkii nostamaan maan työllisyysasteen 70 prosenttiin, ja seuraavan vaalikauden loppuun mennessä työllisyysaste pitäisi saada nousemaan tavoiteltuun 75 prosenttiin.



Huolestuttavaa


Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tämän vuoden tammi-toukokuussa työllisiä oli 20 000 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Vuoden 2004 toukokuussa työllisiä oli 4 000 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi työvoimatoimistoihin ilmoitettiin toukokuussa 2 000 uutta avointa työpaikkaa vähemmän kuin vuosi sitten.

Sailaksen mukaan nyt ollaan etäännytty huolestuttavasti hallituksen lupaamalta työllisyyskehityksen uralta. "On selvää, että heikolta vaikuttaa. On mennyt toista vuotta ja työllisyyslukujen etumerkkikin on väärä. Lisää työpaikkoja piti tulla, mutta määrä on vähentynyt", Sailas toteaa.

Sailas muistuttaa, ettei hallituksen työllisyystavoite ole itsetarkoitus. 75 prosentin työllisyysaste on välttämätön, jos halutaan turvata nykylainsäädännön mukaisten hyvinvointivaltioon kuuluvien palvelujen ja etuuksien rahoitus. Toukokuun lopussa työllisyysaste oli 67,7 prosenttia.

"On hyvä huomata, että muissa pohjoismaissa työllisyysaste on jo nyt vähintään 75 prosenttia. Nykyisellä työikäisten työssäkäynnillä Suomessa ei saada aikaan sitä kansantuloa ja rahoitusta, jota valtion ja kuntien maksamat eläkkeet ja palvelut tarvitsevat."



Päätöksiä tehtävä ajoissa


Työllisyyskehityksen taustalla on Sailaksen mukaan esimerkiksi kansallisen suhdannenousun lykkääntyminen. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna 4,5 prosentilla, mutta Euroopan talous kasvaa hitaammin. Suomen ongelma on osa tätä, toteaa Sailas.

"Työpaikkoja siirtyy ja syntyy muualle, eli kyseessä on paljon puhuttu, mutta mielestäni hieman liioiteltu Kiina-ilmiö. Teollisuuden investointisuunnitelmat ovat Suomessa nyt varsin pienet ja yleensäkin on vallalla varovaisuus ja neuvottomuus."

Sailaksen mukaan Suomessa kyllä investoidaan, esimerkiksi tie- ja asuntorakentamiseen, mutta teollisuus ei investoi tuotantokapasiteetin lisäämiseen.

Vaikka suoranainen kriisi ei ole vielä käsillä, Sailaksen mukaan korjaustoimiin pitää ryhtyä hyvissä ajoin. Ilman vaikeita ja hankalia päätöksiä tilanne ei korjaannu. Päätösten tekijäksi Sailas nimeää hallituksen ja eduskunnan, mutta sysää vastuuta myös kunnanvaltuustoille ja kuntayhtymien valtuustoille.

Myös yritysten olisi aika aktivoitua, toteaa Sailas.

Ilmoita asiavirheestä