Lu­vat­to­mien kukkien kas­vat­ta­ja: ”Joskus voi olla iloi­ses­ti anar­kis­ti”

Maikki Kiviharju-Wiebenga tietää, kuinka vähällä vaivannäöllä Oulun keskustan kivisydämiseen kaupunkiin saadaan väriä ja iloa asukkaille ja ohikulkijoille.

Suorasanainen Maikki Kiviharju-Wiebenga on sitä mieltä, ettei kukkien kasvattamiselle tyhjillä tonteilla tai joutomailla tarvitse kysyä lupaa kaupungin virkamieskoneistolta.
Suorasanainen Maikki Kiviharju-Wiebenga on sitä mieltä, ettei kukkien kasvattamiselle tyhjillä tonteilla tai joutomailla tarvitse kysyä lupaa kaupungin virkamieskoneistolta.

Maikki Kiviharju-Wiebenga tietää, kuinka vähällä vaivannäöllä Oulun keskustan kivisydämiseen kaupunkiin saadaan väriä ja iloa asukkaille ja ohikulkijoille.

Neljän vuoden ajan Kiviharju-Wiebenga on lupaa kysymättä muokannut Heikinkadun varrella jalkakäytävän reunassa olevasta parin metrin pituisesta joutilaasta maatilkkusta kukkapenkin.

Keväällä hän vaihtaa kukkapenkkiin uuden mullan ja istuttaa siemeniä: ruiskukkaa, päivänkakkaraa, krasseja ja kehäkukkia. Ennen maan muokkausta joutomaata koristivat tupakantumpit, rikkaruoho ja roskat

– Minä en ole vaivannut ketään kysymällä lupaa kukkien kasvattamiselle. Miksi pitäisi, jos tekee jotain kaunista. Varsinkin, kun työn tekee ja maksaa itse. Joskus voi olla iloisesti anarkisti.

Malli kukkien viljelyyn siellä sun täällä sai alkunsa Hollannista. Aiemmassa kodissaan Amsterdamissa Kiviharju-Wiebenga hoiti omaa puutarhaa ja rakasti kukkien kasvattamista.

– Jos Amsterdamissa yksikään kivi on jalkakäytävästä irti, ei mene kauan, kun joku kylvää tai istuttaa paikkaan kukan.

Ilmoita asiavirheestä