Luvaton ra­ken­ta­mi­nen re­hot­taa

Luvaton rakentaminen on saanut härskejä piirteitä Hautaperän tekojärvellä. Kymmenet Hautaperänjärven rantasaunat ja jalasmökit ovat purku-uhan alla.

Tiukkana. Haapajärven rakennustarkastaja Eero Penttinen luonnehtii Hautaperänjärven tilannetta vakavaksi. "Siellä on rikottu lakia", asetusteksteihin tarkasti perehtynyt Penttinen sanoo.
Tiukkana. Haapajärven rakennustarkastaja Eero Penttinen luonnehtii Hautaperänjärven tilannetta vakavaksi. "Siellä on rikottu lakia", asetusteksteihin tarkasti perehtynyt Penttinen sanoo.
Kuva: Kimmo Siira

Luvaton rakentaminen on saanut härskejä piirteitä Hautaperän tekojärvellä. Sekä tekoaltaan rannoilta että saarista löytyy useita kohteita, jotka on rakennettu ilman asianmukaista lupaa.

"Epäilyksen alla on kymmeniä tällaisia rakennuksia. Lähinnä kyse on saunoista ja jalasmökeistä", Haapajärven kaupungin rakennustarkastaja Eero Penttinen myöntää.

Penttinen kuvailee tilannetta vakavaksi. Vakavia ovat myös toimenpiteet, joihin rakennustarkastaja ryhtyy.

"Pallo on nyt luvattomien rakennusten omistajilla. Odotan heiltä oma-aloitteista esiintuloa. Rakennusluvan voi - ja painotan verbiä voi - saada myös jälkikäteen. Virheen myöntäminen ja nöyryys auttavat tässä asiassa eteenpäin."

Tähän mennessä Penttiseen on ottanut yhteyttä vain yksi henkilö. Tulevana kesänä järvialueen rakennuskanta tarkastetaan paikan päällä.

Penttinen vakuuttaa, ettei yhtään kiveä jätetä kääntämättä.

"Siellä on rikottu lakia. Jos selitystä ei tule, velvoittaa kaupungin oma toimielin, lupajaosto, omistajan tekemään kirjallisen selonteon. Olennaisia kysymyksiä ovat muun muassa rakennusaika ja rakennuksen käyttötarkoitus."



Koko maan
kattava ongelma


Viranomaiset ovat valmiita toimimaan kovan linjan mukaisesti. Lupajaosto voi saattaa asian poliisitutkintaan ja määrätä luvattomalle rakennukselle purkutuomion. "Jos purkutuomio tulee, rakennus myös puretaan. Sen tekee rakennuksen omistaja tai kaupungin määräämä taho. Jälkimmäisessä tapauksessa purkajan laskun maksaa omistaja."

Penttinen painii tutun ongelman kanssa. Esimerkiksi Haapajärven ja Nivalan rajaseudulla Suojärvellä on selvitelty vastaavaa tapausta.

"Ongelma ei ole vain Haapajärven. Luvattomia rakennuksia löytyy joka puolelta maata."

Penttinen myöntää, että ongelma on osin itseaiheutettu. Maankäyttö- ja rakennuslaki tiukentui vuonna 2000.

"Sitä ennen, varsinkin 1980-luvulla, valvonta oli löysempää. Eli myös viranomaisissa on vikaa", Eero Penttinen tunnustaa.

Rantarakentamiseen liittyvät perussäädökset ovat yksinkertaisia. Jos tontti ei kuulu kaava-alueeseen, vaaditaan ensimmäisen rakennuksen pystyttämiseen poikkeuslupa.

"Poikkeusluvasta päättää ympäristökeskus. Kunnan rakennusviranomaiset voivat myöntää luvan esimerkiksi saunan rakentamiseen, jos tontilla on jo päärakennus", Penttinen linjaa.



Valvonta
suuri haaste


Rakennustarkastaja on tottunut selityksiin. Kärähtänyt kansalainen vetoaa lähes poikkeuksetta tietämättömyyteen.

"Totuus? Yleensä kyse on täydellisestä välinpitämättömyydestä", Penttinen tuhahtaa.

Luvattoman rakentamisen valvominen on hankalaa. Hautaperän tapauksessa asiat lähtivät rullaamaan yleisövihjeen jälkeen, vaikka Penttisellä oli rakennuksista myös omia havaintoja.

"Nykyisin rakennusluvan myöntäminen edellyttää naapurien kuulemista. Valvonnan kannalta lakipykälä on hyvä asia."

Lainkiertäjien kohdalla armo käy usein oikeudesta. Purkutuomioita yleisempi on käytäntö, jossa rakennuslupa myönnetään jälkikäteen - hinnaltaan vaikkapa kaksinkertaisena.

"On hyvä filosofinen kysymys, pitäisikö kovempaa linjaa soveltaa useammin. Periaatteessa olen sitä mieltä. Valtaosa suomalaisista toimii rakennusasioissa lain kirjaimen edellyttämällä tavalla", Penttinen muistuttaa.

Ilmoita asiavirheestä