Aselain tiukentaminen nousi välittömästi suureksi kysymykseksi Kauhajoen ampumavälikohtauksen jälkeen. Aselakia muutettiin edellisen kerran viime vuonna vain pari viikkoa ennen Jokelan koulusurmia. Lokakuussa voimaan astuneella aselupakäytännön yhtenäistämisohjeella pyrittiin siihen, että aselupia myönnettäisiin yhdenmukaisin perustein koko maassa.
Yhtenäistämisohjeen mukaan aseen hankkimisen pitäisi siis olla yhtä vaikeaa joka puolella Suomea. Luvan saannissa on kuitenkin eroja aselajien suhteen.
"Metsästysase on helpompi saada, jos on suorittanut metsästäjän tutkinnon ja pystyy osoittamaan, että aikoo harrastaa metsästystä sekä on henkilökohtaisilta ominaisuuksilta sopiva pitämään hallussa ampuma-asetta", toteaa Oulun poliisilaitoksen hallinto-osaston johtaja Pekka Mikkola.
Käsiaseen käyttötarkoitus on pystyttävä osoittamaan tarkemmin. Pilkan ampuminen ei riitä perusteeksi. "Hakijan täytyy selvittää, mitä ammunnan lajeja on harrastanut, mitä lajeja aikoo harrastaa ja missä ammuntaharrastus tapahtuu. Kilpaileminen ei ole välttämätöntä, mutta aseella tulee lähtökohtaisesti harrastaa ammunnan lajeja, joissa järjestetään kilpailuja", Mikkola täsmentää.
Perheväkivalta vie luvan
Oulussa aselupia peruutetaan vuosittain noin 50. Yleisin syy peruuttamiseen on aseen omistajan tekemä rikkomus. Ase voidaan takavarikoida esimerkiksi useasti rattijuopumuksesta kiinni jääneeltä henkilöltä.
"Lupa perutaan yleensä joko henkilön käytöksen tai terveydentilan perusteella. Tavallisin syy aseluvan peruuttamiselle on perheväkivalta", kertoo vanhempi konstaapeli Risto Palokangas Oulun poliisilaitokselta.
Mikkolan mukaan peruutuksia tehtäisiin enemmän, jos poliisi pääsisi tutkimaan myös hakijoiden terveyden. "Valitettavasti lupahakemusvaiheessa poliisi ei voi lain mukaan vaatia hakijalta lääkärintodistusta, kuten ajolupaa haettaessa", hän sanoo.
Terveydentilan perusteella tehtyyn aseluvan peruutukseen johtaakin yleensä ilmianto. "Ilmiantaja on yleensä perheenjäsen, joka kertoo, että lähimmäisellä ei ole kaikki ihan kunnossa", Mikkola sanoo.
Jokelan tapauksen vaikutusta aselupien myöntämiseen ja perumiseen on hankala arvioida, sillä yhtenäistämisohje astui voimaan samoihin aikoihin. "Ei voida tietää, ovatko menettelyt loppujen lopuksi tiukentunut aselain vai Jokelan tapahtumien vuoksi", Mikkola sanoo.
Kaikkia ei ole tilastoissa
Suomen Arpajais- ja asehallintoyksikön mukaan Oulun läänistä löytyy reilut 100 000 luvanvaraista ampuma-asetta. Valtaosa niistä on metsästysaseita. "Koko valtakunnassa käsiaseiden osuus on noin 20 prosenttia kaikista aseista. Pohjois-Suomessa osuus on vielä pienempi, aktiivisesta metsästyskulttuurista johtuen", Palokangas kertoo.
Todellisuudessa aseita on jonkin verran enemmän kuin tilastot kertovat, sillä kaikille aseille ei löydy lupaa. Mikkolan mukaan Oulussa poliisi törmää luvattomiin aseisiin kuitenkin harvoin. "Luvattomia aseita liikkuu jonkin verran rikollisissa piireissä. Ne ovat sekä käsi- että metsästysaseita. Jos ne ovat olleet metsästysaseita, niistä on yleensä joko perä tai piippu tai molemmat katkaistu. Siten niistä on muokattu paremmin kätkettäviä."