Kelirikosta on tänä keväänä muodostumassa pahempi kuin muutamaan edelliseen vuoteen. Tähän viittaavat viime syksyn ja talven sateet sekä kevätsää.
Ikävän kelirikon ennuste perustuu Oulun yliopiston rakentamisteknologian tutkimusryhmän tekemään tutkimukseen, kertoo insinööri Martti Norrkniivilä Oulun tiepiirin hoidonhankintayksiköstä.
Pahimmat kelirikot ovat tulossa valtakunnan keski- ja eteläosiin. Oulun tiepiirissä kelirikot rasittavat pahiten läänin eteläosaa.
Kelirikot johtuvat tänä vuonna erityisen korkeasta pohjaveden pinnasta, joka tierakenteissa jäädyttyään ja nyt sulaessaan heikentää tien kantavuutta. Vesi voi päätyä tien rakenteisiin muualtakin kuin pohjavedestä. Tien päällä jyräävä liikenne viimeistelee vahingon.
"Koillismaalla ei ole ollut niin paljon pohjavettä kuin muualla", Norrkniivilä kertoo.
Konstit
vähissä
Kelirikkopaikoille ei paljoa voida tehdä.
"Päivittäistä hoitoa eli turvataan päivittäinen liikennöitävyys. Viedään siis mursketta."
Tällä hetkellä eletään pintakelirikkovaihetta eli tien pinta sulaa nopeasti eikä tien rakenteeseen pakkautunut vesi pääse mistään pois. Tien pintaa päästään tasaamaan sitten kun se kuivuu. Ongelmat eivät kuitenkaan häviä tien kuivuttua.
"Kevään edetessä, kun syvemmällä oleva routa sulaa, tulee runkokelirikkovaihe. Tien runko pettää. Silloin tien keskiosaan purkautuu "savisilmäkkeitä", Norrkniivilä kertoo.
Niiden hoitoon määrätään mursketta ja tasaamista. Oulun tiepiiri käyttää tänä vuonna noin miljoona euroa runkokelirikkokohtien korjaamiseen.
Asiakaspalautetta tiepiiri saa joka kevät. Norrkniivilä kertoo, että etenkin soratien varressa asuvat ovat yhteyksissä tiepiiriin.
"Soratie on soratie ympäri vuoden. Kaikki palautteet kirjataan ja huomioidaan, kun kohdennetaan korjausrahoja", hän muistuttaa.
Pöllit jäävät
tien varteen
Tyrnävällä Kylmäläntien varressa asuva Marja-Leena Tervo on Suutarinkylän-Ylipään kyläyhdistyksen tuella ajanut Kylmäläntietä päällystettäväksi jo 11 vuoden ajan. Kelirikkoisesta tiestä on sen varrella asuville ja muillekin paljon haittaa. Muun muassa yksityiset metsänomistajat kärsivät jo taloudellisestikin.
"Pölliautot eivät pääse hakemaan tuolta metsästä puita, koska tällä tiellä ei pysty isolla autolla ajamaan. Ihmiset eivät siis saa rahojaan pois."
Tervon mukaan uusia asukkaita ei enää muuta alueelle ja entisetkin muuttavat pois, kun tietä ei saada kunnostettua.
Pahimpaan kelirikkoaikaan tiellä ei pysty ajamaan lainkaan.
"11 kilometrin päällystämättömällä pätkällä on asukkaita noin sata. Tuonne tien päähän kyllä tehtiin päällyste, vaikka siellä on asukkaita paljon vähemmän", Tervo ihmettelee.
Oulun tiepiiri on Tervon mukaan antanut vastaukseksi, että "he tekevät kaikkensa" ja että "ei ole rahaa".
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mauri Alasuutari taas tuhahtaa, että "sama virsi vuodesta toiseen.
"Optioihin kyllä löytyy rahaa, mutta teitä ei ole varaa ihmisille tehdä", hän ärähtää.