Pääkirjoitus

Luvassa uusi lai­hem­pi vuosi

Suomen talous elpyy odotettua hitaammin. Kansalaisille se merkitsee jo tulevana vuonna nykyistä niukempaa elintasoa. Realismia on todeta, että iloon ei ole aihetta pitkään aikaan.

Kansalaiset suhtautuvat oman taloutensa osalta vielä luottavaisesti tulevaisuuteen. On kuitenkin realismia todeta, että pitkäaikaiseen iloon ei ole valitettavasti aihetta. Lähivuosina on syytä varautua nykyistä niukempiin aikoihin.

Kuluttajien ostovoima heikkenee väistämättä ensi vuonna, sillä verotus kiristyy. Vaikka tavallisten palkansaajien palkkaverotusta ei koroteta, käteen jäävällä rahalla saa aiempaa vähemmän, koska inflaatiotarkistusta ei tehdä. Mikäli työttömyys kasvaa ja ostovoima rapisee, taantuma uhkaa syvetä.

Suomen talous ei ole lähtenyt nousuun ja vauhtiin odotetulla tavalla.

Ostovoiman heikkeneminen näkyy monella tavalla, sillä arvonlisäverokantojen kiristäminen kautta linjan prosenttiyksikön nostaa tavaroiden, palvelujen ja tuotteiden hintoja. Korotus yksittäisen tuotteen tai palvelun hinnassa ei vielä ole suuri, mutta kokonaisuutena korotukset nakertavat kuluttajien ostovoimaa laajalla sektorilla.

Näkymää synkentää edessä oleva hallituksen välitilinpäätös, jonka seurauksena hallitus mitä ilmeisemmin käy kansalaisten kukkarolla uudestaan, tavalla tai toisella.

Kulutuksesta ja elintasosta joudutaan väistämättä tinkimään. Parikymmentä viime vuotta jatkuvaa nousua eläneelle yhteiskunnalle se on kova paikka.

Vähenevillä varoilla maksetaan entistä kalliimpia tuotteita, tavaroita ja palveluita. Pakollisista menoista kuten energiamaksuista on vaikea tinkiä. Sen sijaan ruokakaupassa valitaan halvempia merkkejä, kodinkone- ja huonekalukaupassa suuria hankintoja siirretään. Säästetään.

Välillisten verojen nosto on valtion kannalta nopea ja tehokas tapa kerätä veroja. Ongelma on siinä, että kulutusverot ovat tasaveroja, jolloin pienituloisten taakka on raskaampi kuin suurituloisten.

Tasapuolisuuden nimissä suuret palkka- ja eläketulot joutuvat lisäverolle. Päälle päätteeksi uudeksi verotusinstituutioksi valtion, kunnan ja kirkon ohella on nostettu Yleisradio, jolle jokainen täysikäinen joutuu maksamaan kymmenyksensä.

Moni muukin asia kallistuu. Asunnonnostajan varainsiirtovero nousee maaliskuussa, kilometrikorvausta leikataan, perinnön saaminen ja lahjan antaminen kallistuvat.

Pientä helpotusta on luvassa lähinnä pienimmissä tuloluokissa, joissa kunnallisverotuksen perusvähennystä kasvatetaan hieman. Yrityksille tarjotaan porkkanaa lisäämällä poisto- ja vähennysmahdollisuuksia ja tarjoamalla verokannusteita. Harmaa talous on tarkoitus panna kuriin.

Kulutusjuhlien aika on ohi useammaksi vuodeksi. Elinkustannukset pysyvät korkeina, sillä hintataso ei ainakaan nopealla aikasihdillä ole alenemassa.

Palvelusektori pitää tällä hetkellä pyörät pyörimässä. Teollisuus on heikossa hapessa perus- ja ict-teollisuuden rajun rakennemuutoksen takia.

Suuria ilonaiheita ja talouskasvua piristäviä apuja ei ole näköpiirissä. Suomi on perustavaa laatua olevan uudelleenajattelun tarpeessa.