Luvassa tuulta, vettä, räntää ja lunta

Kuluvan vuosisadan loppupuolella lasketaan ilmasto-olojen olevan Oulun seudulla aivan erilaiset kuin nykyään. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös rakentamiselle asetettaviin vaatimuksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia selvitettiin Länsi-Toppilan alueen asemakaavoituksen perustaksi.

Länsi-Toppilan Mallasjuoman korttelista käytiin keväällä kilpailu, jonka voittaneessa työssä vanhaan teollisuuskortteliin sijoitettiin entisajan henkeä uhkuvia uudisrakennuksia.
Länsi-Toppilan Mallasjuoman korttelista käytiin keväällä kilpailu, jonka voittaneessa työssä vanhaan teollisuuskortteliin sijoitettiin entisajan henkeä uhkuvia uudisrakennuksia.

Kuluvan vuosisadan loppupuolella lasketaan ilmasto-olojen olevan Oulun seudulla aivan erilaiset kuin nykyään.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös rakentamiselle asetettaviin vaatimuksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia selvitettiin Länsi-Toppilan alueen asemakaavoituksen perustaksi. Oulun teknisen keskuksen tilaaman työn ovat tehneet VTT:n erikoistutkija Irmeli Wahlgren ja tekniikan tohtori, arkkitehti Kimmo Kuismanen.

Vuosisadan lopulla 2071-2100 Oulun vuotuinen keskilämpötila on neljä astetta korkeampi kuin vertailupohjana käytettyä ajanjaksona 1961-1990. Maksimilämpötiloissa tapahtuu nousua saman verran.

Ennusteet on tehty maailmanlaajuisten ilmastonmuutosennusteiden pohjalta. Wahlgrenin laskelmissa käytettiin maltillisia vaihtoehtoja.

"Oulussa ei ole enää tulevaisuudessa 30 asteen pakkasia. Kesällä elohopea saattaa nousta jopa 35-40 asteeseen. Tuulisuus ei niinkään kasva, mutta viistosateet lisääntyvät. Se asettaa haasteita rakenteille. Kosteus ja korroosio on otettava aiempaa paremmin huomioon jo nyt uutta suunniteltaessa", Kimmo Kuismanen sanoo.

Sademäärien ennakoidaan nousevan jopa viidenneksellä vuodessa. Lumisateetkin voivat olla entistä myrskyisämpiä, vaikka lumipeitteen kestoaika laskeekin kahdella kuukaudella nykyisestä seitsemästä viiteen kuukauteen.

"Kyse on dramaattisista muutoksista. Kaupunkitulvat pahenevat. Sadeveden poistoon on Oulussa varauduttava entistä paremmin", Kuismanen ennakoi.

Koska yksittäisten lumisateiden sademäärät kasvavat huikeasti, Kuismanen sanoo, ettei nykyinen puhtaanapitokalusto riitä palvelemaan oululaisia.

"Tulevaisuudessa tarvitaan varmasti katettuja jalankulkutiloja ja lämpökatuja. Vaikka lumen vesikuorma pienenee, niin piikissä kuormat saattavat kasvaa lyhytaikaisesti vaarallisiksi. Talvi lyhenee. Kosteat, ikävät välivuodenajat pitenevät."



Mikroilmasto huomioon


Kuismasen mielestä tulevassa kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon mikroilmasto. "Keväällä ja kesällä Oulussa on havaittavissa maatuuli-merituuli-ilmiö. Aurinkoisena kesäpäivänä rannalla tuuli kääntyy merelle ja kylmenee. Yöllä vastaavasti ovat vallalla maatuulet."

Mikroilmastojen olemassa-olon havaitsee sääennustusten perusteella helposti.

"Ilmatieteenlaitoksen mittauspisteet ovat Vihreäsaaressa ja Oulunsalossa eikä vaikkapa parin kilometrin päässä rannassa. Kesällä havaitsimme, että Länsi-Toppilassa lämpötila oli 20 astetta. Laanilassa lämpö oli jo 25 astetta ja Korvensuoralla 27. Meri jäähdyttää selvästi ilmaa. Ei siis ihme, että sääennusteet menevät usein pieleen ainakin lämpötilojen osalta, kun mittauspisteet ovat rannassa."

Kuismasen mielestä kylmään ilmanalaan sopivat parhaiten umpikorttelit ja puutarhakaupungin ratkaisut. Oulu on varsin tuulinen kaupunki. 4-5 metrin sekuntivauhdilla puhaltava tuuli soveltuu parhaiten kävelyyn tai reippaaseen kävelyyn.

"Tuuli on otettava huomioon suunniteltaessa bussipysäkkejä ja kahviloiden terasseja."

Asemakaavapäällikkö Matti Karhulan mielestä Oulussa on syytä kysyä, pitääkö tuulisille rannoille rakentaa.

"Esi-isät eivät sinne rakentaneet. Rakennetaan Oulussa vaikka sisämeri ensin."

Sisämerellä, laguunilla Karhula tarkoittaa Oulujoen suistoa. Matkailurakentamista voi tapahtua Hietasaaressa, mutta
asuntoja Karhula ei lähtisi innolla rakentamaan alaville merenrannoille.

Ilmaston lämpeneminen nostaa yleisesti merenpintaa. Oulu on maankohoamisrannikkoa, joten Oulussa rakennusten perustuskorkeudet ovat ohjeissa riittävät yhä sadan vuoden kuluttua, Karhula laskee.

Ilmoita asiavirheestä