Hailuodon ala-asteen 5-6-luokkalaisille annettiin kevään lopuksi mukava tehtävä - he saivat päättää nimet valokuvien perusteella neljälle pienelle poronvasalle. Toukokuussa syntyneet vasat ovat perjantaina Hailuotoon avattavan Baby Reindeer Parkin, poroparkin, kesän vetonauloja.
"Lapset osuivat nappiin, sillä ulkonäön lisäksi nimet näyttävät sopivan myös vasojen luonteisiin. Esimerkiksi King on todellakin porukan kingi ja Crystal-tyttö suorastaan loistaa valkoisessa turkissaan", iloitsee poroparkin isä Jukka Siekkinen.
Baby Reindeer Park on Siekkisen pitkän ja hartaan ponnistelun tulos. Takapakkia on tullut useampaan otteeseen, kun mahdolliset yhteistyökumppanit ovat kääntäneet toinen toisensa jälkeen selkänsä miehen porohankkeille. Parkin avaaminen on kuitenkin nytkähdys hänen toivomaansa suuntaan, ei siis ihme, että miehen hymy on herkässä.
"Vasat ovat todella mukavaa katseltavaa. Tuo täplikäs Spot-poikakin näyttää ottavan nyt oikein rennosti päiväunia. Tulee isäänsä Ridgeen", hän juttelee ylpeänä.
Ihastuneita olivat myös nimikisaan osallistuneet koululaiset, jotka pääsivät viime viikolla tutustumaan vasoihin lähemmin. Innokas joukko auttoi tuolloin Siekkistä porojen alueiden siivoamisessa ja pääsi samalla osallistumaan vasojen virallisiin ristiäisiin.
"Poro on kova sana"
Siekkinen on henkeen ja vereen poroharrastaja eikä ymmärrä, miksi Oulun ja sen ympäristön ihmiset eivät ole innostuneet niistä samassa määrin kuin kauempana asuvat. Alueen matkailumainonnan yksipuolisuuskin saa häneltä tiukkaa kritiikkiä.
"Esimerkiksi Hailuotoon tulee kesäisin aivan sama porukka mainostettiinpa paikkaa tai ei. Nyt pitäisikin panostaa tarjontaan eri vuodenaikoina. Poro on matkailun kannalta kova sana, ja sitä kannattaisi ehdottomasti hyödyntää. Yksi Poro Feria -tapahtuma vuodessa ei hyödytä mitään! On todella sääli, että idealleni ympärivuotisesta poroparkista Nallikarissa on näytetty niin punaista valoa", Siekkinen harmittelee.
Myöskin porojen hiljainen vieroksuminen Hailuodossa ihmetyttää miestä.
"Hailuodosta viedään suuret määrät jäkälää sekä koristeiksi että muiden alueiden porojen syötäväksi. Miksi näitä eläimiä ei siis pidettäisi juuri täällä, ensiluokkaisen ravinnon äärellä", hän huomauttaa.
Missiporojen manageri
Pienet vasat ovat hurjan suloisia aitauksessa kirmaillessaan, niitä eivät isännän huolet paina. Mutta miten käy vasojen kasvettua isoiksi? Onko niistä enää hyötyä matkailualalla tai pääsisivätkö ne vaikkapa Joulupukin apujoukkoihin?
"On totta, että isoina porot menettävät matkailullista arvoaan. Ne vaihtavat tähän aikaan vuodesta talviturkkinsa uuteen ja näyttävät kieltämättä jossain vaiheessa pahemmilta kuin huonosti kynityt kanat. Ehkeivät nämä porot ihan Joulupukin poroiksi päädy, mutta ainakin yksi niistä jää ilman muuta matkailukäyttöön", Siekkinen toteaa.
Miehen silmät loistavat, kun hän katselee aitauksen nurkalla vasojaan.
"Näiden kahden tyttövasan kanssa voisi osallistua vaikka Miss World Reindeer -kisoihin. Crystal edustaa pohjoisen vaaleaa kauneutta turkkeineen ja sinisine silmineen, Rose taas hurmaa tummuudellaan. Enpä tiedä löytyisikö maailmalta muita kilpailijoita, mutta eiköhän Crystal veisi voiton!", itseään missiporojen valmentaja-manageriksi leikkisästi tituleeraava Siekkinen naurahtaa.