Oulun Turkansaaressa käy kuhina, kun vajaan kahdenkymmenen arkeologiopiskelijan joukko kaivaa maata ja dokumentoi löytöjä saaren 300 vuotta vanhan kirkon vieressä.
Toiselle viikolle edenneissä kaivauksissa on löydetty Ruotsin ja Venäjän välinen vuosisatoja vanha rajapyykki. Tai sitten ei. Opiskelijoiden ympäröimä kiviröykkiö saattaa yhtä hyvin olla pelkkä läjä ylijäämäkiviä.
"Professori Kyösti Julku on tutkimuksissaan todennut, että valtakunnan rajaa vanhalla kauppapaikalla Oulujoen Turkansaaressa merkitsi suuri kiviröykkiö. Tämä paikka voisi olla rajapyykille luonteva korkean sijaintinsa vuoksi", pyörittelee tutkimusten johtaja Mirette Modarress.
Röykkiön lisäksi paikalta on löydetty ruotsalainen kolikko vuodelta 1634. Turkansaaren ulkomuseon hoitajan Anneli Syrjäsen mukaan kolikko vahvistaa Turkansaaren olevan vuosisatoja vanha markkinapaikka. "Kirkko on pystytetty saareen vasta 1690-luvulla. Sitä ennen saaressa on tehty kauppaa."
Kolikon löysivät ensimmäisen vuoden arkeologian opiskelijat Satu Laitinen ja Päivi Rantanen. Laitinen nauraa ruotsalaisen neljännesäyrin löytymisen olevan tähänastisen arkeologin uransa kohokohta. "Aluksi vain tuijotin kolikkoa jonkin aikaa. Sitten tuli kiire ilmoittaa löydöstä."
Toisen vuoden arkeologian opiskelija Katja Kamula kertoo löydön sähköistäneen koko kaivausryhmän. "Ensin kuului kova huuto ja kaikki kerääntyivät kolikon ympärille. Kohta kaikki alkoivat kaivaa kahta kovemmin", hän muistelee.
Kaivaukset liittyvät Turkansaaren kirkon lähestyvään remonttiin. Tutkimukset pitää tehdä ennen kuin kirkkoa aletaan korjata. Korjaustyöt pääsevät alkuun mahdollisesti vuoden 2011 aikana.
Iin Haminassa valtava luuläjä
Arkeologisia kaivauksia tehdään myös Iin Haminassa, jossa ilmasta maan alle siirrettävät johdot kaivetaan osittain vanhaan hautausmaahan. Yläkadun ja Alakadun risteyksestä on löydetty arkunpalasia ja kahdentoista ihmiset luurangot.
Kaivausten johtaja Titta Kallio-Seppä sanoo, että paikalliset tietävät asuvansa hautausmaan päällä. "Asukkaat ovat kertoneet tarinoita jopa kotipihalta löytyneistä ihmisen luista", hän kertoo.
Haminan kaivauksissa on löydetty myös maakuoppa, jossa lepäävät 100-150 ihmisen luut. Mistään joukkohaudasta ei kuitenkaan ole kyse.
"Kuoppa on syntynyt 1960-luvun viemäröintitöissä. Silloin luut yksinkertaisesti siirrettiin yhteen kasaan putkien tieltä. Tämä on viimeinen mahdollisuus tutkia Haminan alkuperäiskuntoisia hautoja", Kallio-Seppä jatkaa.
Hänen mukaansa haudat voivat antaa lisätietoa Iin asutushistoriasta. "Osa löydöistä viittaa siihen, että haudat voisivat olla peräisin 1500-luvulta. Luut voivat myös kertoa, minkälaisiin tauteihin ihmiset silloin kuolivat."