Kulttuurijohtaja Åke Broströmin virkamiesrooli karisee kuin huomaamatta, kun hän sanoin ja käsin selvittää Luulajan uuden ylpeyden, Kulturens husin, kulttuuritalon, filosofiaa ja käytännöllisiä ratkaisuja.
Yksi talo, monia toimintoja, ja koko paketti aivan kaupungin ytimessä joen ja meren risteyksessä.
Vieraskin tajuaa välittömästi, että tänne on helppo tulla. Massiiviset lasiseinät keskustelevat ympäristönsä kanssa ja houkuttelevat astumaan sisään.
Pääaulasta hahmottaa nopeasti kaupunginkirjaston, näyttelysalien, gallerian ja konserttisalien kokonaisuuden. Puu, lasi, kivi, teräs ja moderni tekniikka on pantu palvelemaan kulttuuria.
"Aivan fantastinen", toteaa taidepedagogi Ingela Weinemar. Weinemar pystyttää aikuisten sarjakuvanäyttelyä. Yhdessä kolmesta näyttelysalista Kalixin läheltä kotoisin oleva taiteilija Susanne Simonson pähkäilee suurikokoisten taulujensa sijoittelua. Rakennuksessa tulee vuosittain olemaan 30 -35 taidenäyttelyä.
Kulttuurinnälkä tarttuu
Kulttuuritalon avajaisten juhlahumu jatkuu kolmisen viikkoa aina helmikuun puolelle saakka.
Runsailla alkupaloilla yritetään houkutella mahdollisimman moni luulajalainen tutustumaan taloon ja ottamaan se omakseen.
"Mutta me haluamme talon, ei vain luulajalaisten, vaan myös koko alueen ihmisten käyttöön", Broström huomauttaa.
Odotukset ovat kovat: pitkään kaivatun keskuksen uskotaan moninkertaistavan kulttuurin kulututusta. Tavoitteena on tuplata pääkirjaston kävijöiden ja kolminkertaistaa taidehallin vieraiden määrät.
Pääsalin, jonka esikuva on napattu Kööpenhaminan kuninkaallisesta kirjastosta, konferenssikäyttöä on buukattu jo vuoteen 2010 saakka.
Kivutonta konsensusta
Kulttuuri on kaupungin keskiössä. Luulaja on Ruotsin tämän vuoden kulttuurikunta: valitsijoita innoitti erityisesti kulttuuritalo, joka on kaupungin historian suurin satsaus kulttuuriin.
Broström vakuuttaa, että kulttuurinen maaperä on muheva ja vireä muutenkin. Kaupungin tämän vuoden kulttuuribudjettia on kasvatettu 26 prosentilla ja vuosittaisia kirjaston hankintamäärärahoja on lisätty miljoonalla kruunulla.
Kulttuuritalon päätöskin syntyi 2003 syyskuussa kivuttomasti ja konsensuksella. Valtuutetuista vain yksi vastusti ja kaksi äänesti tyhjää. Yleisönosastoillakaan ei ole meuhkattu isommin.
"Tarve on tunnustettu", Broström toteaa tyytyväisenä.
Talo on toteutettu aikana, jolloin kaupungin talous on jokseenkin tasapainossa. Luulajan seudulla vallitsee vahva tulevaisuuden usko.
Budjetti piti
Kulttuuritalon synty ole silti ollut aivan simppeli juttu. Haaveilla on pitkä historia.
Kaikki alkoi konserttitalosta, jota Luulajassa ei ole ollut puoleen vuosisataan. Kun samanaikaisesti oli tarve korjata pääkirjasto, alettiin kääriä pakettia, josta lopputulos syntyi. Ahtaaksi käyneestä ja epäkäytännöllisestä vanhasta pääkirjastosta tulee kylpylä. Pohjoissatamassa parkkipaikkana ollut tontti pyhitettiin kulttuurille.
Kulttuuritalon suunnittelu innoitti arkkitehteja. Kiinnostuneita oli 61, joista yhdeksän valittiin itse kisaan. Englantilaisten, tanskalaisten, itävaltalaisten ja ruotsalaisen joukosta valittiin luulajalaisen Tirsén & Aili -arkkitehtitoimiston työ.
Hans Tirsén arvioi, että suunnittelutyö vastaa yhtiön puolen vuoden liikevaihtoa.
Näyttää siltä, että rakentaminen on sujunut onnellisten tähtien alla. Budjetti ja aikataulu ovat pitäneet.
"Ja se on erittäin epätavallista, kulttuurijohtaja Åke Broström iloitsee.
Luulajan kulttuuritalo vihitään käyttöön huomenna lauantaina 13.1.