Puolueiden vaalilupaukset sulavat käsiin. Valtiontalous heikkenee niin pahoin, että kehyskaudella 2004-2007 velkaa joudutaan ottamaan joka ainut vuosi.
Valtiontalouden tilanne synkkeni muutamassa viikossa ratkaisevasti. Valtiovarainministeriössä se tiedettiin tai aavistettiin aikoja sitten, mutta poliitikoille asti viesti ei edennyt. Niinpä vaalilupaukset asetettiin aikana, jolloin vielä elettiin toivossa, että talous piristyy ja kasvu kiihtyy jos ei heti keväällä niin viimeistään syksyllä. Nyt on toisin.
Puolueet tekisivät viisaasti, jos ne alkaisivat esitellä säästölistoja tai vetäisivät takaisin aiempia lupauksiaan. Muuten uutta velkaa joudutaan ottamaan enemmän kuin ennakoidut 5,5 miljardia euroa.
Niin maailmalla kuin Suomessakin eletään suuressa epävarmuudessa. Irakin sodan uhka pitkittää investointeja ja muutakin taloudellista päätöksentekoa. Valtiovarainministeriö antoi tiistaina omat madonlukunsa hallituksen kehysriihelle, mutta kiisti varoittavansa lamasta.
Niin tai näin, kansainvälisen taantuman riski on kasvanut merkittäväksi. Tämä arvio sisältyi ministeriön kehysriihen pohjapapereihin. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Martti Hetemäki vahvisti sen julkisuudessa, mutta ministeriön virallisen arvion sävy onkin yllättäen selvästi optimistisempi. Toivottavasti se ei ole liian optimistinen ja vailla katetta.
Hallitus sopi tiistaina vuosien 2004-2007 budjettikehityksistä, mutta se sisältää vain voimassaolevan lainsäädännön ja eduskunnan budjettipäätösten vaatimat menot. Tuleva hallitus täydentää kehystä oman ohjelmansa mukaan. Kehyspäätösten pohjaksi valtiovarainministeriö esitti oman arvionsa lähivuosien talouskasvusta. Bruttokansantuotteen kasvun ennakoidaan jäävän tänä vuonna 2,3 prosenttiin. Siinä on puolen prosenttiyksikön lasku aiempaan arvioon verrattuna, mutta kasvu olisi silti nopeampaa kuin kahtena viime vuonna. Vuonna 2001 kasvu jäi alle prosentin ja viime vuonnakin alle kahden prosentin.
Jo nyt voi sanoa, että uusi hallitus joutuu tarjoilemaan heti ensi töikseen kansalaisille jonkinlaisen matokuurin. Valtiontalouden tilanne heikkenee nimittäin huolestuttavasti. Lisää velkaa joudutaan ottamaan ilman ainuttakaan uutta menonlisäystä 5,5 miljardia euroa kauden lippuun mennessä. Jo tänä vuonna tarvitaan lisärahaa 1,1 miljardin euron verran.
Valtion verotulot alentuvat arviolta 1,5 miljardia euroa vuonna 2007. Tupakka- ja alkoholiveroa on pakko alentaa 2004, kun Viro liittyy EU:n jäseneksi. Sekin supistaa valtion tuloja. Väistyvä valtiovarainministeri Sauli Niinistö suosittelikin menokurin nostamista jälleen kunniaan.
Jos ministeriön arvio 2,5 prosentin keskimääräisestä kasvusta toteutuu kehyskaudella, Suomella ei ole hätää. Yritykset ja Suomi kansantaloutena kestävät kolhuja aivan toisella tavalla kuin vuosikymmen sitten. Laiva tosin kulkee oikean reitin vieressä, kun vaalikuumeinen eduskunta on lisännyt valtion menoja liikaa.
Vaalikentillä ahkeroiville jakopoliitikoille valtiovarainministeriön viesti tulee ikävänä yllätyksenä. Puolueiden on mietittävä strategiansa uusiksi. Kansalle ei enää voida luvata kaikkea, mitä mieli tekee, kun lupauksia ei kuitenkaan kyetä täyttämään. Oppositio ei ole sen huonommassa asemassa kuin hallituspuolueetkaan. Perustieto on eduskunnassa jo tammikuussa kerrottu. Toinen asia on, onko se ymmärretty. Ainoa uusi tieto on, että kasvuennuste on alentunut jonkin verran ja valtiontalous on heikkenemässä entisestäänkin.
Työttömyys on heikosta talouskasvusta huolimatta alentunut. Irtisanomiset ja lomautukset ovat kuitenkin jo lisääntyneet, mutta ilmeisesti ne eivät vielä näy tilastoissa. Yritykset ovat ajautumassa pienoiseen paniikkiin, kun tilauksia ja töitä ei ole. Metalli tosin yrittää etsiä ratkaisuja, joilla irtisanomiset voitaisiin välttää.